Terveyspalveluihin tarvitaan suuria muutoksia

Sosiaali- ja terveyslautakunnan pj., kaupunginvaltuutettu Johanna Värmälä: Terveyspalveluihin tarvitaan suuria muutoksia

Kun professori Pekka Puska esitti aikoinaan Pohjois-Karjala-projektia, sille aluksi naureskeltiin. Vastarinnasta huolimatta, hän ei luovuttanut. Projekti aloitettiin ja se osoittautui menestykselliseksi sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyn ja hoidon kannalta. Nyt hän on johtajana Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksessa, jonka asiantuntijat Puskan johdolla esittävät suuria muutoksia terveydenhuollon rahoitukseen. Olisiko taas uskottava professori Puskan hyvää sanomaa?

Suomessa on käytössä monikanavainen rahoitus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Se tarkoittaa sitä, että rahaa palveluihin tulee ennen kaikkea kunnilta, valtiolta, kotitalouksilta, Kansaneläkelaitokselta, työnantajilta ja yksityisiltä vakuutusyhtiöiltä muutamien muiden tahojen lisäksi. Nämä tahot saavat rahoituksensa eri lähteistä, kuten keräämällä veroja ja vakuutusmaksuja tai muilla tavoin mm. kotitalouksilta ja työnantajilta.

Kyseinen rahoitustapa lisää Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden mukaan yksityisten palvelujen tarjontaa, joka taas mahdollistaa julkisella sektorilla työskentelevien lääkäreiden lisätyönteon yksityisellä puolella. Tuon rahoituksen kautta järjestyvät myös työterveyshuollon palvelut. Rahoituksen uudistamisen tarve on ilmeinen. Kun uudistamiseen ryhdytään, ”kuumaksi perunaksi” nousevat varmaankin työterveyshuollon palvelut. Ne eivät toimi tällä hetkellä asianmukaisesti. Esimerkiksi pätkätyöntekijät ovat muita eriarvoisemmassa asemassa työterveyshuoltopalveluiden saamisessa. Toisaalta taas erityisesti korkeasti koulutettujen työterveyshuollon sairaanhoidolliset palvelut ovat varsin kattavat ja työttömänä olevat työikäiset eivät saa lähellekään työterveyshuollon tasoisia palveluja. Tällaiset erot luovat tietenkin eriarvoisuutta. Työterveyshuollon yksityinen bisnes on aiheuttanut myös sen, että kyseiset palvelut ovat painottuneet sairauksien hoitoon, vaikka niiden pitäisi edistää työntekijöiden terveyttä, estää ammattitauteja ja keskittyä työkykyä ylläpitävään toimintaan.

Ihmisten terveydellä ei tule tehdä bisnestä. Sen lisäksi, että se on eettisesti väärin, sairauksien hoitoon keskittyvä bisnesmaailma romuttaa kansanterveystyön periaatteen, jossa korostuu sairauksien hoidon lisäksi myös ennaltaehkäisevä toiminta. Asukkaille tuleekin tarjota sairauksien hoidon lisäksi palveluja, jotka lisäävät koko väestön hyvinvointia. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan verovaroin rahoitettua, julkista terveydenhuoltoa, jota tulee vahvistaa. Perusterveydenhuolto on toiminnan kivijalka.

Asukkaille on tärkeintä, että palvelut järjestyvät. Palvelujen järjestämisessä on kuitenkin oleellista se, että ne myös toimivat hyvin ja ne pystytään rahoittamaan järkevästi. Terveyspalveluissa on sellaisia ongelmia, jotka eivät ratkea pienillä muutoksilla. Seuraavan eduskunnan onkin päätettävä suurista muutoksista, joilla parannetaan terveyspalveluja. Terveyspalvelut on saatava nykyistä tasa-arvoisemmiksi.

Olisi siis varmaan kuunneltava jälleen kerran professori Puskan ja muiden hyvien asiantuntijoiden esityksiä.

Jaa