Eduskuntavaalien 2011 suuri merkitys

Ylilääkäri, valtuutettu, Fredrik Almqvist, Eduskuntavaalien 2011 suuri merkitys

Kuntatalouteen kohdistuu suuria paineita kun väestö vanhenee ja työssä käyvien osuus pienenee. Valtionhallinnossa uurastavat työryhmät pohtivat jo miten ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeen voidaan tehostaa yhteisen sektorin palvelutuotantoa ja tiukemmin ohjata toimintoja. Esitykset tuodaan hallitusohjelmaneuvotteluihin. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamme kehityssuunta tulee riippumaan kevään 2011 eduskuntavaalien tuloksesta.

Julkisuuteen saatettujen ja vuotaneiden tietojen mukaan nykyisen hallituksen ja eduskuntaenemmistön ohjeiden mukaisesti e.m. työryhmät kaavailevat kiristyksiä ja leikkauksia.
Sosiaalidemokraattien lähtökohta on, että oikeudenmukaisemmalla politiikalla voidaan kehittää oikeudenmukaiset hyvinvoinnin edellytykset sekä rahoittaa riittävät ja laadukkaat palvelut. Vauvasta vaariin.

Maksukykyyn perustuva progressiivinen verotus on yksi keino lisätä kuntien mutta ennen kaikkea valtion tuloja. Paras keino lisätä ostovoimaa kotimaassa ja sitä kautta edistää työllisyyttä ja taloudellista kasvua on, pieni- ja keskituloisten ostokyvyn vahvistaminen. Porvarien suosima tasaveromalli rasittaa pienituloisia ja suosii rikkaita. On myös syytä luopua sellaisista verohelpotuksista joista hyväosaiset nauttivat, kuten esim. puunmyyntiin liittyen.

Menopuolella löytyy kuitenkin myös suuria eriä jotka eivät ole tuottoisia tai hedelmällisiä. Maatalouden ympäristötuki ja monet elinkeinoelämän tuet ovat tästä esimerkkejä. Näistä tulee luopua. Työikäisistä pulaa kärsivällä Suomella ei ole enää varaa ”työllistää” ihmisiä projekteissa jotka eivät tuota tarpeellisia palveluja eikä lisäarvoa.

Merkittävän verotulojen lisäyksen saavutamme myös lopettamalla harmaan talouden ja ehkäisemällä muutenkin verojen kiertämistä.

Unohdamme niin helposti, että puitteet yhteiskunnan kehitykselle ja hyvinvoinnille luodaan Eduskunnassa kun kansanedustajat säätävät lakeja. Samat kansan edustajat päättävät myös vuosittain valtion tulo- ja menoarviosta, mikä välittömästi heijastuu kuntatalouteen ja sitä kautta vaikuttaa jokaisen kansalaisen elämään.

Siksi äänestäminen ja vaikuttaminen eduskuntavaaleissa 2011 on niin tärkeää, että olen asettunut ehdokkaaksi.

Tulevista eduskuntavaaleista

Kunnallisjärjestön pj. Mika Helander: Tulevista eduskuntavaaleista

Vaalit ovat huhtikuun puolessa välissä. ensi vuonna, joten vaaliin on aikaa puoli vuotta. Vaalikuume nousee ja huomaamme päivittäisessä uutisoinnissa kuinka eri ryhmät jo asemoituvat vaaleihin. Kaikille sosialidemokraattisesti ajatteleville tulevat vaalit ovat sellainen urakka, joissa menestyminen ei anna varaa löysään asenteeseen.

Mielipidemittausten kauneuskilpailussa Kokoomus ja Perussuomalaiset ovat menestyneet jo pidemmän aikaa ja meillä sosialidemokraateilla on ollut heikohko 20 % kannatus. On tarpeen osoittaa äänestäjille kilpailijoidemme puutteet ja väärinkäytökset. Keskustassa on ollut jatkuvia sotkuja jo pitkään, ja jopa puolueen johto on  ryvettynyt näissä. Juhantalo, Jäätteenmäki, Korhonen ja Vanhanen. Sääntöjen noudattaminen on ollut Kepulle viimevuosina vaikeaa. Kokoomus on luvannut populistisesti vaikka mitä, mutta tulokset ovat heikkoja. Kokoomusvetoisesti on toteutettu huono hälytyskeskusuudistus ja surkea yliopistouudistus, eivätkä tasa-arvo tupon jäljetkään ole kovin rohkaisevia. Vihreät ovat hallituksessa vallanhimossaan luopuneet kaikkein tärkeimmistä tavoitteistaan. Perussuomalaisilta voi kysyä miten kaikki Suomessa voi olla hanurista ja samalla halutaan vastustaa kaikkia uudistuksia.

Myös oma sanomamme täytyy kirkastaa ja saada perille tavallisille äänestäjille. Jokaisen suomalaisen tulee tietää mitä puolueemme haluaa. Hiljattain annetut kolme sitoumusta ovat tärkeitä vaaleihin mentäessä: 1) nuorisotyöttömyys on saatava vähenemään – lisäämme työllisyysmäärärahoja tulevassa hallituksessa 2) verotus on saatava oikeudenmukaiseksi – ei käy, että pääomatuloista maksetaan vähemmän veroja kuin palkka ja eläketuloista! 3) emme leikkaa eläkkeitä. Kaikkien tulee tuntea nämä sitoumukset ja osata perustella ne äänestäjille.

Kulttuurisosiologiasta inspiroituneena käsittelen lyhyesti hieman suomalaisen yhteiskunnan kulttuurista nykytilaa. Suomalaisessa yhteiskunnassa on hyvinvoinnin ja ostovoiman kehityksen johdosta muodostunut yksi suuri keskiluokka. Analyyttisessä mielessä meillä on vielä useita eri yhteiskuntaluokkia, kuten suorittavissa töissä työskentelevä työväenluokka, toimihenkilöistä koostuva keskiluokka, ja pääomatuloilla elävät kapitalistit. Ihmiset kuitenkin mieltävät itsensä keskiluokaksi. He harrastavat asioita, jotka aiemmin olivat vain ylempien luokkien ulottuvissa, kuten tennistä, ratsastusta ja golfia. Tästä syystä keskiluokan kulttuuriset koodit ja toimintatavat ovat tulleet hallitseviksi.

Mutta kun yksi luokka on oikein iso, niin sen sisäiset erotkin ovat suuria. On joitakin asioita, jotka lähes kaikki pitävät tärkeinä, kuten hyvään elämään liittyvät seikat. Koulutus, harrastaminen, hyvä terveys, hyvä toimeentulo, nätti asunto erityisesti sisustuksen osalta, hyvät käytöstavat ja toimivat ihmissuhteet. Hyvä suhde ystäviin ja perheenjäseniin kuuluu myös näihin asioihin. Nämä ovat seikkoja joita suomalaiset arvostavat, ja kun ne puuttuvat niin ymmärretään kaivata näitä asioita. Suomalaiset eivät halua olla machomiehiä tai miljonäärirouvia. He eivät halua pröystäillä trendikkäissä ja kalliissa vaatteissa tai ajaa urheiluautoilla. Suomalainen keskiluokkakin omaa sosiaalisen omatunnon, ja toivovat asioiden olevan järjestyksessä. Suomalaiset ovat kohtuuden väkeä.

Tässä on meidän sosialidemokraattien ”markkinarako”! Keskiluokkaisuudessa on joskus sellaista aristokraattisuuteen pyrkivyyttä, jossa pidetään itseään muita parempina ja vielä väitetään huippujen ja menestyjien paapomisen olevan ainoa menestysresepti. Mutta keskiluokkaisuudessa on myös arvostelukykyä nähdä tällaisen läpi, joka merkitsee sitä, että pöyhkeilevä itsensä korostaminen ei anna uskottavuutta vaalikentillä. Keskiluokassa on arvostelukykyä toteamaan, että näytöt ratkaisevat ja tässä suhteessa olemme ylivoimaisia. Älkäämme siis pitäkö liikaa etäisyyttä ihmisiin vaan haetaan kontaktia! Timo Soinin maisterisjätkä –imago on nimenomaan tähän kulttuuriseen tilaan suunnattua. Me puolestamme voimme ottaa mallia hiljattain synnyttäneistä äideistä, jotka edustavat usein sellaista maanläheisyyttä ja inhimillistä kokemusta, jossa asioiden tärkeysjärjestys muistetaan ja ihmisen elämään liittyvien asioiden kirjo on luonnollista arkipäivää. Tämä antaa uskottavuutta jätkienkin parissa! Espoossa enemmän kuin missään muualla Suomessa on tällainen keskiluokkainen rivitalokulttuuri vallitsevaa.

Se mitä me edustamme politiikassamme on suomalaisuuden ytimessä ja nimenomaan sellaista, jota tämän maan kansalaiset ovat valmiita puolustamaan. Sanotaan se selkeästi ja ymmärrettävästi äänestäjille.

Ruotsin eduskuntavaalit 2010

Håkan Friis: Ruotsin eduskuntavaalit 2010

Lyhyesti voi todeta, että juuri käydyt vaalit kirjataan useammalla saralla historiallisiksi. Sosialidemokraatit saavat ennätyksellisen pienen kannatuksen, vajaat 31 %. Kokoomus saa kaikkien aikojen korkeimman kannatuksensa, noin 30 %. Uusi eduskuntapuolue on syntynyt, Ruotsidemokraatit, vajaalla kuudella %:illa. Viidellä eduskuntapuolueella kannatus laski.

Nyt porvariallianssilla on mahdollisuus jatkaa vähemmistöhallituksena, mutta tilanne on kinkkinen. Ruotsidemokraatit ovat vaatimassa politiikalleen hyväksyntää. Tämä uusi eduskuntapuolue on juuriltaan natsijärjestö, joka haluaa panna maahanmuuttopolitiikan uusiksi. Tilanne on sen verran vakava, että pääministeri Reinfeldt aikoo pyytää Ympäristöpuoluetta yhteistyökeskusteluun. Vihreät ovat kumminkin välittömästi torjuneet moiset aikeet, viittaamalla liian suuriin poliittisiin eroihin.

Miksi kävi niin kuin kävi?
Porvariallianssi on taitavasti osannut tuoda esiin sanomaansa. Johtajuus, valtion talouden hoitaminen, uskottavuus, uusia mahdollisia veroalennuksia sekä käyttämällä vanhaa sosiaalidemokraattista retoriikkaa. Lehdistö on selvästi tuonut esiin negatiivisia puolia Mona Sahlinissa ja päinvastoin myönteisiä Fredrik Reinfeldtissä.

Sosialidemokraatit eivät osanneet tarpeeksi hyvin uudessa tilanteessa, punavihreässä yhteistyössä julistaa sanomaansa. Poliittiset suuntavaihtoehdot eivät tulleet ajoissa äänestäjien tietoisuuteen. Aikaisemmat demariministerit arvostelivat Sahlinia, Göran Persson etunenässä sopimattomalla tavalla vain muutama viikko ennen vaalipäivää. Tämä oli myös uusi kokemus Ruotsin historiassa. Ruotsidemokraattien selvä kannatus johtui protestiäänistä ja pelosta, että maahanmuuttajat kasvavat liian suureksi ryhmäksi, mutta suuri syy on kuitenkin maan hallituksella. Heikentämällä perinteistä hyvinvointiyhteiskuntaa moni kantaväestöstä on joutunut suureen pulaan, sairastuttuaan he joutuvat myymään omaisuutensa, koska heitä ei enää hyväksytä uusien sääntöjen mukaan yleisen sairausvakuutuksen piiriin.

Lisäksi voidaan todeta, että vaaleista tuli enemmän jonkinlainen mister/miss kilpailu, jossa kokoomuksella oli koko kesän etumatka. Pääministeri Reinfeldtin UKK-look ja valtiovarainministeri Borgin poninhäntä upposivat kansan makuun.

Uusi tilanne eduskunnassa on myös mielenkiintoinen. Tullaanko näkemään muita hallitusvaihtoehtoja? Tuleeko tapahtumaan loikkauksia? Vai saadaanko pian ennenaikaiset vaalit?

Alkanut viikko tulee varmaan valaisemaan tilannetta ja ratkaisut saattavat näkyä piankin.

Håkan Friis, yhteiskuntakriitikko
Ent. pääluottamusmies, loppuasennustehdas AB Volvo, Göteborg
Ent. puheenjohtaja, Arbetslösas förening i Skåne

Ruotsin eduskuntavaalien kynnyksellä

Håkan Friis: Ruotsin eduskuntavaalien kynnyksellä

Haluan alkaa silmäyksellä edelliseen vaalitaistoon neljä vuotta sitten.

Porvaripuolueet (kokoomus, kansanpuolue, keskusta ja kristillisdemokraatit) tekivät historiaa perustamalla poliittisen allianssin sopimalla useista suurista kysymyksistä. Allianssi kävi vahvaa kampanjaa kokoomuksen johdolla, joka kutsui itseään nimellä; Uudet kokoomuslaiset. Samalla Ruotsin Kokoomus otti käyttöön nimen; Uusi työläispuolue.

Istuva sosiaalidemokraattinen hallitus ei ollut täysin onnistunut työllisyystavoitteessaan, joka muodostui helpoksi maalitauluksi kokoomukselle. Kokoomus lupasi työllistää niitä, jotka sijaitsevat kauimpana työmarkkinoista 100 % palkalla. Työn tekeminen tulisi olemaan kannattavaa ja vapautta tulisi lisätä. Valtion ei tulisi ohjata ihmisiä kuten ennen. Avustusjärjestelmiä tulisi vähentää. He puhuivat Työttömyyskassasta ja yleisestä sairausvakuutuksesta alentavaan sävyyn pitämällä niitä avustuksina. Porvarillinen allianssi voitti vaalit niukalla enemmistöllä.

Ennennäkemättömällä vauhdilla porvarihallitus ryhtyi uudistustyöhön. Ensiksi käytiin työttömyyskassaan käsiksi. Perustana oli näkemys, että jokaisen omaan vastuuseen kuuluu, onko työtä vai ei. Sanottiin, että malli on poimittu Suomesta. Kuitenkin lopputulos oli huomattavasti heikompi. Lisäksi palkallisille järjestettiin veronkevennyksiä. Työttömät, sairaat ja eläkeläiset eivät saaneet minkäänlaisia veronkevennyksiä vaan päinvastoin maksujen- ja verojenkorotuksia.

Uusi FRA-laki nuijittiin läpi tiukalla enemmistöllä. Laki tarkoittaa lyhyesti sanottuna, että ketä tahansa voidaan kuunnella sähköisessä viestinnässä sekä maan sisällä että ulkomaan liikenteessä.

Yhtä suurella innolla sairausvakuutussäännöt muutettiin aivan kohtuuttomiksi. Tämä tarkoittaa, että useita kymmeniä tuhansia ihmisiä ajetaan vakuutuksesta ulos tänä vuonna. On vielä liian aikaista sanoa, kuinka moni joutuu sosiaaliluukulle. On vielä vakavampaa, että monet eivät jaksa uudistusta vaan riistävät henkensä. Useita itsemurhayrityksiä on rekisteröity. Alan tutkijat Lundin yliopistossa kutsuvat uutta lakia eräänlaiseksi epäinhimilliseksi kokeilutoiminnaksi.

Kaikessa uudistustyössä hallitus on jättänyt huomioimatta lausunnonantajien näkemyksiä, jotka usein ovat olleet esityksiin hyvinkin kriittisiä.

Tapahtumat ovat aivan omalaatuisia ruotsalaisessa historiassa ja nykymenosta voitaisiin jopa käyttää sanontaa; demokraattinen anarkia.

Työjärjestelyissä ollaan onnistuttu muutamissa tapauksissa aikaansaamaan 100 % työaika, mutta palkka jää alle tavallisen alkupalkan, kun ollaan ns. työharjoittelussa. Esimerkkejä löytyy jopa 2-vuotissopimuksista iäkkäille pitkäaikaistyöttömille, jotka jakson jälkeen siirtyvät vanhuuseläkkeelle. Työmarkkinapolitiikka on täysin kariutunut.

(Ruotsin) Vaalit järjestetään 19. syyskuuta ja jotkut arviot viittaavat siihen, että eläinoikeuskysymykset ratkaisevat miten vaaleissa käy. Kaikki kunnia eläinoikeusasioille. Itse näkisin kumminkin, että ihmisoikeusasiat olisivat ensi kädessä vaikuttamassa vaalitulokseen.

Håkan Friis, yhteiskuntakriitikko

Ent. Pääluottamusmies, Loppuasennustehdas AB Volvo Göteborg
Ent. Puheenjohtaja, Arbetslösas förening i Skåne (työttömien yhdistys Skånessa)