Kenestä Espoon kaupungin kumppani?

Kenestä Espoon kaupungin kumppani?

Kuntalaiset tarvitsevat terveysasemapalveluja vauvasta vaariin ja kunnan tulee vastata tuohon tarpeeseen. Ei ole kuitenkaan yhdentekevää, kuka palveluja toteuttaa, kun halutaan kaventaa terveyseroja ja eriarvoisuutta, eikä lisätä niitä.

Palvelujen toteuttamistavasta keskustellaan Espoossakin, kun erityisesti Samarian terveysaseman asiakkaiden palvelujen saatavuutta ollaan parantamassa. Vaikka lääkäreiden määrää on lisätty Espoossa, palautteiden perusteella on ilmennyt, että Samarian asiakkaat eivät pääse aina hoidon tarpeensa mukaisesti lääkärille. Niin ei saa tapahtua. Sosiaali- ja terveyslautakunta päättikin hankkia kaupungille kumppanin, jonka kanssa parannetaan lääkärin vastaanotolle pääsyä.

Otin kumppanin hankinnan periaatteisiin liittyvässä keskustelussamme esille yhteiskuntavastuun. Tuon keskustelun perusteella kyseinen vastuu huomioidaan hankinnassa. Kumppanin tulee siis olla taho, joka kantaa sosiaalista, taloudellista ja ympäristöllistä yhteiskuntavastuuta. Tämä maininta kilpailutuksessa tulee karsimaan kumppaniksi mielivien joukosta toimijat, jotka mm. eivät maksa verojaan Suomeen.

Kenestä sitten kumppaniksi kaupungille? Mielestäni soveltuvin on sairaanhoitopiiri, jonka kanssa Espoo tekee yhteistyötä mm. erikoissairaanhoitoon liittyen. Se on tuttu kumppani, jonka kanssa Espoolla olisi hyvät mahdollisuudet parantaa asukkaiden terveysasemapalveluja, kaventaa asukkaiden välisiä terveyseroja ja koota palveluja niiden pirstaloimisen sijaan.

Nyt siis olemme tilanteessa, jossa kaupunki etsii kumppania, joka valitaan myöhemmin syksyllä. Toivottavasti yksityistämistä kannattavat oikeistolaiset ymmärtävät toimia silloin asukkaiden edun mukaisesti. Yhteinen tahtotila terveysasemapalvelujen parantamiseksi on onneksi olemassa.

Johanna Värmälä (sd.), sosiaali- ja terveyslautakunnan pj.,

kaupunginvaltuutettu

Jaa

Keilaniemen tunnelointi ei kaadu veronmaksajien kontolle

Tiedote 22.5.2012 – Pekka Vaara:

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä sai valtuuston kokouksessa 21.5. ajettua läpi kantansa, että Keilalahden asuintornihankkeisiin liittyvä Kehä I:n tunnelointi ei tule rasittamaan kaupungin taloutta.

Päätökseen lisättiin demariryhmän esittämänä kaksi keskeistä ehtoa. Valtuusto edellyttää, että tiejärjestelyn rakentaminen voi alkaa vasta, kun valtuusto on siitä erikseen päättänyt. Toiseksi valtuusto kiirehtii rahoitusjärjestelyjen valmistelua siten, että kaupunginhallitus rakentamispäätöksen yhteydessä esittää valtuustolle hyväksyttäväksi sopimusjärjestelyt, joilla Kehä I:n parantamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa kokonaisuudessaan tontinmyyntitulolla.

Jälkimmäinen ehto siirtää Kehä I:n tunneloinnin suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheutuvat kustannusvastuut tornitalot rakennuttavien yritysten vastuulle. Tätä koskevat sopimukset on tuotava valtuuston päätettäväksi ennen kuin tunnelin rakentaminen voi alkaa.

Valtuuston päätös syntyi demariryhmän valmisteleman muutosesityksen pohjalta, jonka sanamuotoa hiottiin valtuustoryhmien välisin neuvotteluin.

Samalla valtuusto hyväksyi Tornitalojen rakentamisen mahdollistavan asemakaavan. Demariryhmän mielestä asuntotornit toteuttavat Keilaniemen-Otaniemen-Tapiolan kehittämistavoitteita sekä parantavat Espoon ja koko metropolialueen kilpailukykyä korkean teknologian työpaikoista käytävässä kilpailussa. Asuntorakentaminen aivan metroaseman päälle on myös ympäristönäkökulmasta oikeaa kaupunkirakennetta tiivistävää politiikkaa.

 

Jaa