Espoolta järkevä päätös: Kuntoutussairaala Jorviin

Espoon kuntoutussairaalan rakentaminen järkiperäisin taloudellisin ja toiminnallisin perustein vuonna 2015 Jorviin valmistuvan yhteispäivystyssairaalan ja HUS:n muiden Jorvin sairaaloiden kanssa sisätilayhteydellä Jorviin on Espoolle ja espoolaisille potilaille hoidon kannalta viisas päätös. Jorviin rakennettava Espoon kuntoutussairaala palvelee hoidon jälkeistä välitöntä kuntoutusta. Se osa hoitoketjusta vaatii nyt ensisijaisesti Espoolta lisäresursointia.

Tälläkin hetkellä espoolaisia potilaita on HUS:n sairaaloissa kymmeniä, suurimmaksi osaksi Jorvissa, vain odottamassa vuoteissa siirtoa johonkin Espoon järjestämisvastuulla järjestettävään kuntoutumishoitoon. Viime vuonna kunnan asukasmäärään nähden HUS:n kaikista jäsenkunnista Espoolla oli eniten näitä siirtoviivepäiviä. Espoolle niitä kertyi 40,1 päivää/ 1000 asukasta kohden. Tämä merkitsi espoolaisille noin 10 000 siirtoviivepäivää viime vuonna yhteensä. Eli likimain noin 30 espoolaista siirtoviivepotilasta päivittäin oli HUS:n osastoilla odottamassa Espoon järjestämää hoitoa. Liian pitkistä siirtoviiveistä HUS laskutti vuoden 2011 hoitolaskutuksen lisäksi Espoota 0,4 miljoonalla eurolla.

Pahinta tässä on kuitenkin se, että hoitojakson jälkeistä välitöntä kuntoutusta, joka pitäisi aloittaa heti erikoissairaalahoidon jälkeen, ei Espoo pysty toteuttamaan kaikkia potilaita koskien. Lähinnä vain tapaturmaiset lonkkamurtumapotilaat saavat kuntoutumishoidon heti erikoissairaanhoidon päätyttyä.

HUSiin hoitoon pääsyä jonottavien potilaiden kannalta nämä HUS:n vuoteissa siirtoa useita päiviä odottavat potilaat hidastavat HUSiin jonottavien ihmisten oikea-aikaisen hoidon käynnistämistä. Tämän jo vakavan ”tulppatilanteen” johdosta HUS joutuukin jatkossa hankkimaan myös kuntoutushoitopaikkoja kolmannelta sektorilta ja Kiljavan sairaalasta ja siirtämään potilaita kuntoutumishoitoon näihin paikkoihin, jos kotikunta ei voi kohtuuajassa kuntoutumishoitoa järjestää. Tämä tapahtuu tietenkin potilaan kotikunnalta siirto- ja kuntoutuskustannukset laskuttaen.

Espoon kuntoutussairaalan rakentaminen Jorvin HUS:n sairaaloiden kanssa sisäyhteyteen ja hoidon jälkeisen välittömän kuntoutumisen kannalta asianmukaiseksi mahdollisimman pian on nyt se kaikista oleellisin asia. Toki sairaalaan tietääkseni suunnitellaan myös erillisen saattohoitoyksikön rakentamista nykyaikaiset ja viihtyisät tilavaatimukset huomioon ottavalla tavalla. Senkin tarve Espoolla on ollut kauan.

Tämän Espoon sairaalan rakentaminen Jorviin Puolarmetsän sijasta ei estä Puolarmetsän alueelle kehittämästä pitkäaikaisasumismalliseksi Asu ja Elä- ajattelulla toimivaksi ja tarvittavia pitkäaikaisasiakkuuden tarvitsemia palveluja sisältävää ”kampusta”.

Veikko Simpanen
sosiaalineuvos

Jaa

Miksi Kauniainen ja Espoo yhteen?

Maassamme on juuri nyt harvinaisen monta sisäpoliittista asiaa päätöksenteossa.  Heti presidentinvaalien jälkeen esiin nostettiin kolme megaluokan asiaa, kuntauudistus, puolustusvoimia koskeva uudistus ja Nokian Salon tuotantolaitosten kohtalo. Muutama päivä tämän mediahöykytyksen jälkeen mukaan liittyi vielä neljäs tärkeä aihe, miten käy Finnairin?

Kuntauudistuksessa esiteltiin kartta, jossa Suomen yli 300 kunnasta jäisi elämään vain noin 70. Espoota ja Helsingin seutua koski se esityksen kohta, jossa Helsinki, Espoo, Vantaa, Sipoo ja Kauniainen yhdistettäisiin yhdeksi  kunnaksi.

Tätä tilannetta oli edeltänyt jo viikkoja sitten Helsingin Sanomien (lue Helsingin kaupungin Sanomat) kirjoitus, jossa sanottiin, että Helsingin seudun viiden kunnan kuntaliitos on edellytys sille, että muuallakin maassa ymmärretään liittyä yhteen. Ja jos niin ei kävisi, niin Helsingin seutu antaisi väärän signaalin.

Näin ei kuitenkaan ole. Onhan aivan eri asia, jos puhutaan kunnista, joiden keskikoko lienee noin 10.000 asukasta ja joiden kokoamista yhteen työssäkäyntialueillaan on nyt esitetty.  Helsingin uuden suurkunnan koko olisi maassamme megaluokkaa, asukasmäärä olisi yli miljoona.

Niinpä Helsingin seudulla pitää puhua metropolihallinnosta ja kokonaan erillisestä ratkaisusta. Mikä muualla pätee liitosten perusteluksi, ei päde täällä. Tarvitaan jo vuosikymmen sitten mietitty esitys demokraattisesta seutuhallinnosta, metropolivaltuustosta, joka hoitaisi Helsingin seudun työssäkäyntialueen maankäytön, asumisen ja liikenteen asiat (eli MAL-asiat). Tätä esitti ns. Erkki Tuomiojan komitea.

Tämä metropolihallinto olisi parhaimmillaan Helsingin. Espoon ja Vantaan vahvojen peruskuntien yhteisö. Mukaan voisivat tulla myös ns. kehyskunnat.

Miksi ko. luettelosta puuttuu Kauniainen?

No siksi, että nyt on korkea aika yhdistää Kauniainen ja Espoo.

Tämä on perusteltua mm. siksi, että pian on rakenteilla Leppävaara-Kauklahti kaupunkirata, joka halkaisee Kauniaisen kaupungin. On suorastaan välttämätöntä, että Kauniaisten alue on mukana rahoittamassa ko. hanketta täysimääräisesti.

Toisekseen olen rekisteröinyt menneinä vuosina noin kymmenkunta pientä rajantarkistusesitystä, joita ovat tehneet Espoon ja Kauniaisten rajalla asuvat hyvistä syistä. Kaupunkien raja on murtoviiva, joka jakaa tekniset tehtävät ja usein jopa kadunpidon epäselvästi kunnasta toiseen. Kadut saattavat katkeilla rajalle ja asukkaiden sujuva kulkeminen estyy.

On myöskin niin, että rajan kirojen johdosta jää hyvin rakennettavia alueita raiskioiksi, kuten on käynyt esim. Turun väylän mäellä Kasavuoressa Kirkkojärveltä Helsingin suuntaan. Nyt kun pitäisi tiivistää asumista, on tällaisten raiskioiden olemassaolo oikeastaan anteeksiantamatonta tuhlausta.

Jo noin 40 vuotta sitten tullessani ensi kertaa Espoon valtuuston jäseneksi, jäi mieleeni silloisen Espoon apulaiskaupunginjohtaja Veikko Rantalan vaatimus: Kauniainen ja Espoo yhteen. Olisiko nyt oikea aika – edellä mainituilla perusteluilla?

Martti Tieaho

Jaa

MATKALIPPU-UUDISTUKSESSA VOITTAJIA JA HÄVIÄJIÄ

Keskustelu kuntien yhdistämisestä käy kuumana. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä tämä vaihe on ohitettu jo aikoja sitten. Liikenteessä kuntarajoista on pelkkää haittaa, sillä työ-, koulu- ja vapaa-ajanmatkustaminen ei niitä seuraa. Matkalippujen hinnoissa rajat kuitenkin näkyvät. Pitkätkin kunnan sisäiset matkat ovat edullisia, mutta hinta nousee heti, kun kuntaraja ylitetään.

Pääkaupunkiseudun uutta joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmää on suunniteltu vuodesta 2006 lähtien. Nyt ollaan sinä vaiheessa, että kuntien pitää antaa lausuntonsa maaliskuun loppuun mennessä.

Lausunnolla oleva malli perustuu kaarimaisiin vyöhykkeisiin. Pääkaupunkiseutu jakautuisi A, B ja C vyöhykkeisiin. Lipun hinta perustuisi etäisyyteen Helsingin keskustasta ja lippu olisi ostettava vähintään kahdelle kaarelle eli esim. AB:lle tai BC:lle. Kunnat antavat nyt lausunnon kolmesta vaihtoehdosta 1) Perusvaihtoehto, 2) Suur-Matinkylä B-kaarella ja 3) Kehä III B-kaaren ulkorajana Vantaalla.

Perusvaihtoehdossa A-kaari päättyisi Helsingin sisällä noin Huopalahden tasolle. B ja C kaaren raja kulkisi Espoossa Haukilahden ja Matinkylän välistä pohjoista kohti niin, että Viherlaakso, Laaksolahti ja Rajatorppa olisivat B-vyöhykkeelle. Suur-Matinkylä -vaihtoehdossa Matinkylä jäisi kokonaan B-kaarelle. Kolmannessa vaihtoehdossa B-kaari olisi vielä laajempi.

Keskeinen kysymys on se, miten kaarien rajat piirretään. Erityisesti tällä on merkitystä, jos päivittäinen matka suuntautuu Espoosta Helsinkiin. Jos koti sijaitsee B-kaarelle, matkalipun hinta todennäköisesti laskee nykyisestä. Jos taas koti sijaitsee C-kaarella, lippu on ostettava ABC-kaarelle, jolloin lipun hinta nousee nykyisestä.

Eri vaihtoehdoissa nimenomaan B-kaaren ulkoraja on espoolaisille tärkeä kysymys, koska raja kulkee Espoon keskeltä. B-kaarelle sijoittuisi vaihtoehto 1:ssä 35 %, vaihtoehto 2:ssa 49 % ja vaihtoehto 3:ssa 57 % espoolaisista.

Aika monella matkalippujen hinnat halpenisivat ja joukkoliikenteen käytön uskotaan lisääntyvän. Kuulostaa hyvältä. Kysymys ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen, koska joukkoliikenteen kustannukset jaetaan puoliksi matkalipun ostajien ja kotikunnan kesken. Mitä halvempia espoolaisten matkaliput ovat, sitä enemmän Espoo maksaa. Nyt Espoo maksaa joukkoliikenteestä vajaat 50 miljoonaa euroa vuodessa. Perusvaihtoehto nostaisi kustannuksia 10,3 miljoonaa euroa, vaihtoehto 2:n lisäys olisi 12,1 miljoonaa euroa ja vaihtoehto 3:n 12,3 miljoonaa euroa. Nämä rahat kerätään meidän yhteisistä kunnallisveroista.

Minusta on tärkeää, että joukkoliikenteen käyttö lisääntyy Espoossa. Jos uudistuksella voidaan tämä saavuttaa, se on hintansa väärtti.

Hannele Kerola

Jaa

Paavo Lipponen Sellossa


Paavo Lipposen puhe Itsenäisyyspäivän juhlassa


Jukka Vilske Espoon demarien puheenjohtajaksi

Jukka Vilske

Espoon sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö valitsi tänään edustajistonsa kokouksessa puheenjohtajakseen vuosiksi 2012-2013 Jukka Vilsken, 62. Hän asuu Espoon Kattilalaaksossa. Perheeseen kuulu vaimo ja neljä aikuista lasta. Koulutukseltaan hän on kemisti. Hän on työskennellyt vedenkäsittelyn ja ilmanpuhdistuksen parissa käytännön ja johtotason töissä sekä useampia vuosia kansainvälisissä tehtävissä Tansaniassa, Kiinassa ja Baltiassa.

Jukka Vilske oli aktiivisesti mukana Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen presidentinvaalikampanjassa. Hänellä on kokemusta Espoon usean lautakunnan jäsenyydestä. Hän on myös vastannut  kunnallisjärjestön vaalistrategiasta. Muina harrastuksinaan hänellä on puheenjohtajuus Cetus ry -uimaseurassa ja mökkeily Puumalassa sekä veneily Vuoksen vesistössä.


Lehdistötiedote

Alla olevat tiedot saa julkaista
Lisätietoja antaa kunnallisjärjestön sihteeri Aarno Turunen, 041 4313451 tai aarno.turunen@kolumbus.fi

Espoon Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö piti edustajiston kokouksen 12.11.

Kokosta alusti Esko Ranto Uudenmaan piirin puheenjohtaja ja presidenttiehdokas Paavo Lipposen kampanjapäällikkö .

Kokouksessa vahvistettiin Espoon demareiden vuoden 2012 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä kunnallispoliittinen ohjesääntö 2013-2016.
Kokouksen puheenjohtajina toimivat kunnallisjärjestön nykyinen puheenjohtaja Mika Helander ja isäntäosaston edustaja Antti Aarnio.
Syyskokouksessa valittiin vuosille 2012-2013 kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi Jukka Vilske ja varapuheenjohtajana jatkaa Sinikka Suontio.
Kunnallistoimikunnan jäsenet vuosille 2012-2013 ovat

uudet

John Liljelund, Esbo – Svenska Sosialidemokrater
Juhani Parisaari, Espoonlahden Demarit
Sami Lehtonen, Etelä-Espoon Sos.dem. yhdistys
Helena Rytkönen, Kanta-Espoon Sosialidemokraatit
Laura Kivimäki, Kauklahden Sos.Dem. yhdistys
Jorma Sinisalo, Leppävaaran Sos.De. työväenyhdistys
Lea Leskinen, Tapiolan Sosialidemokraatit

vanhoina jatkavat

Timo Rauhanen, Espoon Nuuksion työväenyhdistys
Vilho Juutinen, Itä-Espoon Sosialidemokraatit
Juhani Mäntylä, Kara- ja Viherkallion Sos.Dem.Kilta
Ari Pekkonen, Keski-Espoon Sosialidemokraatit
Ralf Norrman, Köklaks Svanska Arbetarförening
Anu Heinänen, Matinkylän Sosialidemokraatit

ja sihteerinä toimii Aarno Turunen

Kuvaaja: Väinö Kiminki

Kuvaaja: Väinö Kiminki

Kuvaaja: Väinö Kiminki

Jaa