Ministeri Maria Guzenina-Richardson jatkamaan SDP:n varapuheenjohtajana

Espoon Sosialidemokraatit tukevat Maria Guzenina-Richardsonia SDP:n varapuheenjohtajaksi.

 

Espoon Sosialidemokraatit ovat pyytäneet peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia asettumaan ehdokkaaksi SDP:n varapuheenjohtajaksi SDP:n 43:ssa puoluekokouksessa toukokuussa Helsingissä.

Pyyntö esitettiin lauantaina 31.3. Espoon edustuston kevätkokouksessa ja lisäksi espoolaiset puolueosastojen puheenjohtajat ovat ilmaisseet olevansa hankkeen takana.

Pyynnön luovuttivat ministeri Guzenina-Richardsonille tänään 2.4. Espoon sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jukka Vilske sekä Guzenina-Richardsonin puolueosaston Tapiolan sosialidemokraattien puheenjohtaja Pekka Vaara.

Ministeri Maria Guzenina-Richardson vastasi myöntävästi pyyntöön:

”Kiitän espoolaisia demareita luottamuksesta ja ehdolle asettamisesta. Olen totta kai käytettävissä ja jatkaisin mielelläni työtä puolueen varapuheenjohtajana. Kevään puoluekokouksesta tulee varmasti jännittävä ja toivottavasti myös varapuheenjohtajuudesta käydään hyvä kisa. Puolueessa eletään nyt erityisen mielenkiintoisia aikoja. Sinnikäs työ vastuullisen ja ihmisen huomioivan politiikan puolesta on saatu hyvään vauhtiin. Nyt ei saa antaa tuon vauhdin hiipua. Arkinen politiikan pitkäjänteinen puurtaminen ja ihmisiä kunnioittava toiminta ovat ainoa tapa saada hyviä tuloksia aikaan. Tähän työhän olen sitoutunut ja sitoudun jatkossakin.”


 

Arvoisa ministeri Maria Guzenina-Richardson

Espoon Sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön edustajiston kokouksessa 31.3. pyydettiin teitä asettumaan ehdolle puolueen varapuheenjohtajaehdokkaaksi toukokuun 2012 puoluekokouksessa.

Annoitte ehdokkuuteen suostumuksenne kokouksessa.

Myös me allekirjoittaneet espoolaisten puolueosastojen puheenjohtajat sekä kunnallisjärjestön puheenjohtaja ilmoitamme Teille tukemme SDP:n varapuheenjohtajaksi.

Espoossa 2.4.2012

Jukka Vilske
Espoon sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtaja

John Liljelund
Esbo – Svenska Socialdemokrater

Timo Rauhanen
Espoon Nuuksion Työväenyhdistys

Juhani Parisaari
Espoonlahden Demarit

Markku Sistonen
Etelä-Espoon Sos.Dem. yhdistys

Kirsi Törmänen-Petman
Itä-Espoon Sosialidemokraatit

Miika Ihonen
Kanta-Espoon Sosialidemokraatit

Jukka Hämäläinen
Kara- ja Viherkallion Sos.Dem. kilta

Ritva Snabb
Kauklahden Sos.Dem. yhdistys

Antti Rasimus
Keski-Espoon Sosialidemokraatit

Yngve Lindholm
Köklaks Svenska Arbetarförening

Anneli Kuusisto
Leppävaaran Sos.Dem. työväenyhdistys

Anu Heinänen
Matinkylän Sosialidemokraatit

Pekka Vaara
Tapiolan Sosialidemokraatit

Tipsu Sollasvaara

Espoon Demarinuoret

 

Jaa

KUNTAUUDISTUS VALTUUSTOSEMINAARISSA 15.3. – DEMARIEN RYHMÄPUHEENVUORO

Kuntauudistuslausunnon lähetekeskustelu Espoon Valtuustossa 15.03.2012

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä – ryhmäpuheenvuoro Jaakko Mauriala

 

Pääkaupunki seudulla tehdään lähivuosina kuntauudistus muodossa tai toisessa. Siitä Suomen hallitus on päättänyt.

Emme kannata kuntaliitoksia, mutta laajan seudullisen yhteistyön kehittämisen näemme yhteisiä useita kuntia koskevissa asioissa tarpeelliseksi.

Me sosialidemokraatit käsittelimme seudullisesti metropolialueen hallinnollista organisointia jo vuonna 2010. Asiasta laadittiin perusteltu yksimielinen kanta.

Espoon kaupungin lausuntoluonnos on pääpiirteiltään samansisältöinen.

Lausunnossa on myös painotuseroja ja poikkeamia jotka sisältävät tärkeinä pitämiimme alueen kehityskohtiin.

Sosialidemokraatit painottavat itsenäisiä kuntia, jotka huolehtivat omista peruspalveluistaan, mutta seudullisesti yhteiseksi huolehdittaviksi asioiksi katsomme liikenneväylät, liikenteen ja julkisen liikenteen sekä maankäytön ja asumisen.  Toisin sanoen uutena nykyiseen ylikunnalliseen toimintaan tulee sisällyttää maankäyttö ja asumiseen liittyvät asiat.

Katsomme, että näiltä osin Espoon virkamiestyönä valmisteltu luonnos vastaa sosialidemokraattisia näkemyksiä.

Katsomme myös, että metropolialueelle / seudulle tulee luoda yhtenäinen demokraattinen hallinto, jonka tehtäviä on vastata ko. toimista. Tähän ei mielestämme riitä lausunnossa esitetty verkostoituminen, vaan on perustettava ns. metropoli-seutuvaltuusto. katsomme myös, että hallinnon lisäpäällekkäisyyksiä tulee välttää, niin tällöin maakuntahallinnon asema tulee arvioida uudestaan.

Jos me haluamme todella kehittää asukkaiden palveluja, meidän pitää ensimmäiseksi arvioida, mitkä palvelut pitää pääkaupunkiseudulla hoitaa lähellä asukasta. Mielestämme näitä lähipalveluita ovat päivähoito, peruskoulu, terveyskeskuspalvelut ja vanhuspalvelut sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelut.

Lähipalvelujen käyttäjien pitää pystyä itse vaikuttamaan palvelujen kehittämiseen  –   tavalla tai toisella.

Pöydällä on paljon vastaamattomia kysymyksiä. Edes tavoitteet eivät vielä ole selvinneet muuta kuin yleisellä tasolla.

Kaksi kysymystä on kuitenkin ylitse muiden:

– Miten pääkaupunkiseudusta kehittyy entistä elinvoimaisempi metropolialue?

– Miten asukkaiden palvelut järjestetään ja tuotetaan entistä  asiakaslähtöisemmin ja kustannustehokkaammin?

Näihin kysymyksiin tarvitsemme vastaukset. Pelkään vaan, että jos me pääkaupunkiseudulla keskitymme vastustamaan kaikkea muutosta, päätökset tehdään meitä kuulematta. Parempi on istua niissä pöydissä, missä päätökset tehdään ja tuoda sinne rakentavia vaihtoehtoja. Kaiken keskiössä tulee kuitenkin olla asukkaiden paras, ei nykyisten valtaa pitävien vallan säilyttäminen.

 

Lisämateriaalia: SDP:n Metropolityöryhmän raportti 16.6.2010

Jaa

Demarit Espoonlahden maalismarkkinoilla

Kuvassa muutamia teltalla puuhastelleita: Junnu Parisaari, Jukka Lahti ja Martti Tieaho.

Toripäivän aikana jaettiin noin 250 ilmapalloa ja pistettiin suut makeaksi karamellein. Kansaa kävi hienosti juttelemassa ja tunnelma oli mitä mainioin. Teltan paikka torilla paras mahdollinen. Lopputuloksena onnistunut päivä.

Jaa

Espoolta järkevä päätös: Kuntoutussairaala Jorviin

Espoon kuntoutussairaalan rakentaminen järkiperäisin taloudellisin ja toiminnallisin perustein vuonna 2015 Jorviin valmistuvan yhteispäivystyssairaalan ja HUS:n muiden Jorvin sairaaloiden kanssa sisätilayhteydellä Jorviin on Espoolle ja espoolaisille potilaille hoidon kannalta viisas päätös. Jorviin rakennettava Espoon kuntoutussairaala palvelee hoidon jälkeistä välitöntä kuntoutusta. Se osa hoitoketjusta vaatii nyt ensisijaisesti Espoolta lisäresursointia.

Tälläkin hetkellä espoolaisia potilaita on HUS:n sairaaloissa kymmeniä, suurimmaksi osaksi Jorvissa, vain odottamassa vuoteissa siirtoa johonkin Espoon järjestämisvastuulla järjestettävään kuntoutumishoitoon. Viime vuonna kunnan asukasmäärään nähden HUS:n kaikista jäsenkunnista Espoolla oli eniten näitä siirtoviivepäiviä. Espoolle niitä kertyi 40,1 päivää/ 1000 asukasta kohden. Tämä merkitsi espoolaisille noin 10 000 siirtoviivepäivää viime vuonna yhteensä. Eli likimain noin 30 espoolaista siirtoviivepotilasta päivittäin oli HUS:n osastoilla odottamassa Espoon järjestämää hoitoa. Liian pitkistä siirtoviiveistä HUS laskutti vuoden 2011 hoitolaskutuksen lisäksi Espoota 0,4 miljoonalla eurolla.

Pahinta tässä on kuitenkin se, että hoitojakson jälkeistä välitöntä kuntoutusta, joka pitäisi aloittaa heti erikoissairaalahoidon jälkeen, ei Espoo pysty toteuttamaan kaikkia potilaita koskien. Lähinnä vain tapaturmaiset lonkkamurtumapotilaat saavat kuntoutumishoidon heti erikoissairaanhoidon päätyttyä.

HUSiin hoitoon pääsyä jonottavien potilaiden kannalta nämä HUS:n vuoteissa siirtoa useita päiviä odottavat potilaat hidastavat HUSiin jonottavien ihmisten oikea-aikaisen hoidon käynnistämistä. Tämän jo vakavan ”tulppatilanteen” johdosta HUS joutuukin jatkossa hankkimaan myös kuntoutushoitopaikkoja kolmannelta sektorilta ja Kiljavan sairaalasta ja siirtämään potilaita kuntoutumishoitoon näihin paikkoihin, jos kotikunta ei voi kohtuuajassa kuntoutumishoitoa järjestää. Tämä tapahtuu tietenkin potilaan kotikunnalta siirto- ja kuntoutuskustannukset laskuttaen.

Espoon kuntoutussairaalan rakentaminen Jorvin HUS:n sairaaloiden kanssa sisäyhteyteen ja hoidon jälkeisen välittömän kuntoutumisen kannalta asianmukaiseksi mahdollisimman pian on nyt se kaikista oleellisin asia. Toki sairaalaan tietääkseni suunnitellaan myös erillisen saattohoitoyksikön rakentamista nykyaikaiset ja viihtyisät tilavaatimukset huomioon ottavalla tavalla. Senkin tarve Espoolla on ollut kauan.

Tämän Espoon sairaalan rakentaminen Jorviin Puolarmetsän sijasta ei estä Puolarmetsän alueelle kehittämästä pitkäaikaisasumismalliseksi Asu ja Elä- ajattelulla toimivaksi ja tarvittavia pitkäaikaisasiakkuuden tarvitsemia palveluja sisältävää ”kampusta”.

Veikko Simpanen
sosiaalineuvos

Jaa