Espoon demarıt ja SDP kiittävät

SDP kiittää lämpimästi kaikkia puolueemme ehdokkaita äänestäneitä! Iso kiitos myös upeille ehdokkaillemme ja kaikille vaalityössä mukana olleille. Teidän työnne on äärettömän arvokasta. Työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta!

Espoon demareista valttiin Maria Guzenina-Rıchardson ja Mikael Jungner eduskuntaan. Uudenmaan vaalipiiristä valittiin seitsemän sosialidemokraattia uuteen eduskuntaan.

Jaa

Metropolivaalit ovat tärkeät espoolaisille!

Eduskuntavaaliehdokas Fredrik Almqvist:  Metropolivaalit ovat tärkeät espoolaisille!

Helsingin kaupunginjohtaja maalailee uhkakuvaa, että valtiovalta eduskuntavaalien jälkeen pakottaa Espoon, Kauniaisen ja Vantaan liittymään Helsinkiin. Perustuuko tämä hänen tietoihinsa siitä mitä johtavat kokoomuspoliitikot pääkaupunkiseudulla ja valtakunnan tasolla suunnittelevat silmälläpitäen huhtikuun hallitusneuvotteluja?

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen ei ole ratkaisu ongelmiin, jotka liittyvät maankäyttöön, asuntorakentamiseen ja liikenteen kehittämiseen.  Monoliittinen Metropolikaupunki synnyttäisi lisäksi uusi ongelmia. Se loisi lisää byrokratiaa, vaikeuttaisi kunnallisten peruspalvelujen asukaslähtöistä toteuttamista ja väestön tarpeisiin perustuvaa kehittämistä. Edelleen se lisäisi epätasa-arvoa Metropolin eri alueiden välillä, jolloin riski ”ghettojen” syntymisestä kasvaa.

Itsenäiset kaupungit voivat sen sijaan kehittää modernia yhteistyöverkostoa, joka antaa etuja paremman tehokkuuden ja terävämmän kilpailukyvyn muodossa, minkä koko Uusimaa tarvitsee omalta ”Metropolialueeltaan”. Tällä tavoin voimme myös turvata hyvinvoinnin, joka osaltaan on edellytys kilpailukyvylle, myös kansainvälisesti.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jatkamme jo olemassa olevien yhteistyömuotojen kehittämistä liikenteen (HSL), ympäristöpalvelujen (HSY) ja koulutuksen (esim. ammattikorkeakoulut) aloilla. Maankäytön ja asuinrakentamisen suunnittelun osalta tarvitaan kaupunkien ja kuntien välistä nykyistä sitovampaa yhteistyötä. Kaikki edellä mainitut toiminnot voisivat tasavertaisesti kuulua uuteen ”Uudenmaan liittoon”, jolla olisi nykyistä laajempi päätösvalta. Myös erikoissairaanhoito sopisi tähän kokonaisuuteen, jota varten ei tarvita uutta byrokratiaa eikä uusia virkoja.

Nyt on tärkeää keskustella miten demokraattinen päätösvalta toteutetaan tässä alueellisessa yhteistyöorganisaatiossa; kansanvaaleilla valitun alueparlamentin vai kaupunkien valtuustojen siihen nimeämien edustajien kautta. Uskon suoralla kansanvaalilla valittavan alueparlamentin paremmuuteen, koska se lisäisi uusmaalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaisi uusmaalaista identiteettiä.

Kansanedustajat päättävät vaalien jälkeen pääkaupunkiseudun kaupunkien kohtalosta. Ratkaisu vaikuttaa koko Uudenmaan kehitykseen. Äänestäjien on erittäin tärkeää saada tietää miten ennakoidut äänimagneetit espoolaiset Alexander Stubb ja Jyrki Katainen suhtautuvat tähän metropoli-kysymykseen.

 

Jaa

Palveluseteli – mistä oikeastaan on kyse?

Eduskuntavaaliehdokas Pirkko KuuselaEduskuntavaaliehdokas Pirkko Kuusela: Palveluseteli – mistä oikeastaan on kyse?

Onko kyse rahasta, valinnanvapaudesta vai todellisuudessa sittenkin vastuusta? Voidaanko katsoa, että ottamalla vastaan palvelusetelin, asiakas ottaa myös kantaakseen koko vastuun tarvitsemastaan palvelusta?

Palveluseteliä ajetaan voimakkaasti myös kunnallisiin palveluihin: vanhustenhoitoon, omaishoitajien vapaapäiviin, vammaispalveluihin, päivähoitoon, terveyspalveluihin…

Kunnan myöntämä palveluseteli voi kattaa hankittavan palvelun täysin (vammaispalvelut) tai osittain. Toisaalta arvo voi määräytyä myös käyttäjän tulotason mukaan. Tosiasiassa kuntien vastuulla olevia palveluja siirretään yksityisten tuottamiksi.

Palveluseteliä markkinoidaan valinnanvapaudella. Mutta onko käyttäjällä tosiaan valinnan mahdollisuus? Pakottaako julkisten palvelujen tila valitsemaan yksityisen palveluntuottajan? Löytyykö yksityiseltä sektorilta riittävän laadukas vaihtoehto? Riittäkö palvelusetelin arvo tarvittavaan määrään tarpeen mukaista palvelua? Ja riittävätkö omat tulot tarvittavan lisämaksun suorittamiseen?

Esimerkiksi:
• omaishoitajien vapaapäiviä varten annettava palveluseteli on Helsingissä alle 200€, vaikka vapaapäivien todelliset kustannukset kohonnevat yli 500€. Pienituloiset eivät voi maksaa erotusta ja jäävät näin lakisääteisten vapaapäivien ulkopuolelle.
• Espoossa pilotoinnissa oleva Henkilökohtaisen avun palveluseteli on arvoltaan 21€, vaikka todellisuudessa tuntihinnat ovat 30€ ylöspäin. Saadaanko laadukkaita palveluntuottajia sitoutumaan asiakkaalle välttämättömään avustajatyöhön tällä hinnalla?
• Espoossa on käytössä vanhusten taksimatkoissa 21€:n katto (21€=10km). Käytännössä tämä tarkoittaa joidenkin vähävaraisten osalta sitä, ettei matkoja voi käyttää, koska ei ole varaa maksaa yli menevää osuutta.

Palvelusetelillä tuotettava palvelu perustuu palveluntuottajan ja asiakkaan, tässä siis käyttäjän, väliseen sopimukseen ja on siis kuluttajalain alaista toimintaa. Myös subjektiivisten oikeuksien, kuten vaikeavammaisten henkilöiden välttämätön apu, on näin siirtynyt asiakkaan omalle vastuulle. Tulevaisuudessa varmasti nähdään, miten kuluttajalaki sopii palveluja koskevien riitojen selvittelyyn.

Voidaanko vastuu näin siirtää?

Asiakkaan halutessa ja ymmärtäessä vastuunsa, niin mielestäni voidaan. Tapauksissa, joissa on selvää, ettei asiakas pysty tätä vastuuta kantamaan, tulee tarjolla olla myös muita vaihtoehtoja. Kunta ei siis voi vetäytyä vastuusta lakisääteisten palvelujen osalta, vaikka palvelusetelien käyttöönotosta olisikin päätetty.

Jaa