Omaishoidontukeen tehtävä valtakunnallisia parannuksia

Eduskuntavaaliehdokas, Sos. & Terveyslautakunnan pj. Johanna Värmälä: Omaishoidontukeen tehtävä valtakunnallisia parannuksia

Ei turhaan väitetä, että omaishoito on se, joka joutuu ”liipasimelle” aina kun kunnassa on taloudellisesti tiukkaa. Viime keväänä Espoon säästöpäätöksien yhteydessä virkamiehet yrittivät saada sosiaali- ja terveyslautakuntaa säästämään omaishoidontuen määrärahoista. Siihen lautakunta ei  onneksi suostunut. Kesäkuussa virkamiehet päättivät vuorostaan omavaltaisesti, että omaishoidontuen uusia asiakkaita ei enää oteta.

Virkamiehet perustelivat tuota omavaltaista tekoaan sillä, että omaishoitoon varatut määrärahat olivat ylittymässä. Kun keskustelimme asiasta luottamushenkilöiden kesken, päädyimme siihen, että kyseinen määrärahaylitys saisi toteutua ja uusia myönteisiä omaishoidontuen päätöksiä alettiin taas tekemään syksystä alkaen.

Espoossa tehtiin kuitenkin muutoksia omaishoidontuen myöntämisperusteisiin syksyllä 2009. Palasimme lain tasolle omaishoidontuen myöntämisessä ja se toi esille lain epäkohdat.

Lain mukaan kunnat saavat määritellä jokainen makunsa mukaan omaishoidontuen myöntämisen tiettyjä perusteita. Se on johtanut siihen, että omaishoitajat ovat asuinpaikkansa perusteella eriarvoisessa asemassa.

Toisessa kunnassa omaishoitaja menettää lakisääteiset vapaansa, kun hoidettava on jonkun muun kuin omaishoitajan hoidettavana yli kolme vuorokautta lakisääteisten vapaiden lisäksi. Niin tehdään esimerkiksi Vantaalla. Espoossa kyseiset vapaat menettää viiden vuorokauden jälkeen. Joissakin kunnissa järjestetään lakisääteisten vapaiden lisäksi lisävapaita. On myös kuntia, joissa sellaiseen ei ole mahdollisuuksia.

Omaishoidon tuen myöntämisen periaatteita tulisikin yhdenmukaista valtakunnallisesti. Myös omaishoidontukea koskevaa lakia tulisi parantaa. Omaishoitolaki ei voi olla ristiriidassa esimerkiksi perusopetuslain kanssa. Perusopetuslain mukaan lapsen on käytävä koulua, eivätkä oppilaat ja omaishoidotuen saajat voi vaikuttaa koulupäivien pituuteen. Omaishoitajaa ei saa rangaista lapsen koulunkäynnistä niin kuin nyt tehdään. Nykyisen lain mukaan omaishoitajilla on oikeus lakisääteisiin vapaisiin vain, jos heidän hoidettavansa on arkisin poissa kodistaan keskimäärin enintään viisi – seitsemän tuntia arkipäivää kohti.

Laissa pitäisi myös huomioida se, että omaishoitajat elävät erilaisissa elämäntilanteissa. Esimerkiksi yksinhuoltajilla ei ole mahdollisuutta hengähtää päivän aikana samalla tavoin kuin omaishoitajalla, joka on kahden vanhemman perheessä. Olisi kohtuullista, että myös perheen tulotaso otettaisiin huomioon omaishoitoasioissa. Pieni- ja keskituloisille omaishoitajille voisi myöntää lasten kotihoidontuen kaltaista, tulosidonnaista hoitolisää.

Omaishoitajat ansaitsevat parannuksia omaishoitolakiin. Asiat pitää ratkaista eduskunnassa, kun halutaan kohdella eri alueilla asuvia omaishoitajia tasavertaisesti.

Johanna Värmälä (sd.)
Sosiaali- ja terveyslautakunnan pj., Espoo
www.johannavarmala.fi

Jaa

Jätä kommentti

Vastaa