Espoon sote- lausunto on kriittinen, ja hyvä niin!

 

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi tänään Espoon kaupungin lausunnon luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi. Lausunto on hyvin kriittinen.

Espoon demarit ovat siihen tyytyväisiä mm. seuraavista syistä:
 
Espoo on erityisen huolissaan asukas- ja asiakaslähtöisyyden unohtumisesta, sillä muutosta valmistelevat maakunnat ovat varsin kaukana tästä.  Ei ole kenenkään etu, jos Uudenmaan kokoisen alueen palvelut sysätään hallinnolliseen ja taloudelliseen kaaokseen. Jos nykyistä, toimivaa ja jatkuvasti kehittyvää palvelua ryhdytään sote-uudistuksen nimissä jakamaan uusiin organisaatiolaatikoihin, vie vuosia ennen kuin asukkaiden palvelut palautuvat edes nykyiselle tasolle. Asukkaat jäävät taka-alalle, kun fokus pyrkii kerta toisensa jälkeen siirtymään hallintohimmeleihin ja massiivisiin organisaatiojärjestelyihin.
Erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille järjestelmä saattaa osoittautua huomattavan monimutkaiseksi.
 
Lausunnossa Espoo pohtii, onko koko uudistus tarpeen Espoon kaltaisille suurille kaupungeille. Leppävaarassa, joka on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta, oli vuodenvaihteessa 2016/ 2017 67 800 asukasta– siis enemmän kuin pienimmässä maakunnassa. Suomen suurin sote-uudistus on itse asiassa jo tehty ilman hallintohimmeleitä Espoossa. Keväällä 2017 avattu uusi Espoon sairaala on hyvien yhteistyökumppaneiden ja innovatiivisten toimintamallien summa. 
 
Kansainvälisten selvitysten mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat Suomessa hyvin ja kustannustaso on kohtuullinen.  Sote-organisaatioita on suurissa kaupungeissa viime vuosina kehitetty siten, että toiminta on kustannustehokasta ja laadukasta ja kestää myös kansainvälisen vertailun. 
 
Kertarysäyksellä  toteutettu sote-revoluutio ei tee palveluista yhdenvertaisia, pienennä terveyseroja eikä hillitse kustannuksia. Valtiontalouden tarkastusvirasto pitää epärealistisena sitä, että kustannusten kasvua pystyttäisiin hillitsemistä peräti 3 miljardilla eurolla. Hallituksen esityksen mukainen sote- ja maakuntamuutos aiheuttaa valtavat ICT-muutokset, joiden toteuttamisesta koituu lisäkustannuksia..
 
 
Markku Sistonen
Valtuustoryhmän pj.
046 877 3884

Helsingin, Espoon ja Vantaan SDP:n valtuustoryhmien puheenjohtajat:

Pääkaupunkiseutu ei tarvitse hallituksen ajamaa sote- eikä maakuntauudistusta.

Hallituksen malli ei ratkaise tämän päivän ongelmia eikä tulevaisuuden haasteita. Hallitus sivuuttaa sote-uudistukselle asetetut alkuperäiset ja tärkeät tavoitteet ajamalla maakuntahallintoa sekä markkinaehtoisuutta palvelutuotantoon.

Kokoomuksen runnoma valinnanvapausmalli ei toisi sosiaali- ja terveydenhuoltoon säästöjä vaan päinvastoin lisää menoja. Kumpaakaan ei pääkaupunkiseudulla tarvita.

Toteutuessaan hallituksen suunnittelemat uudistukset vaarantaisivat erityisesti erikoissairaanhoidon nykyisen korkean tason ja sirpaloisi perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen järkevän työnjaon ja kehittämisen. Tätä työtä on tehty vuosien ajan ja sille työlle pitää juuri nyt antaa kehittymismahdollisuudet. Lisäksi sote-uudistus ja sen rahoitusmalli tässä muodossa vaarantaisi maan tärkeimmän osan, pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn.

Maakuntauudistus ei toisi pääkaupunkiseudulle mitään lisäarvoa. Jos maakuntauudistus kuitenkin runnotaan läpi, maakunnille pitäisi lainsäädännössä varata mahdollisuus järjestää hallintonsa ja palvelunsa alueen erityispiirteet huomioon ottaen, perustuslain velvoitteita unohtamatta. Selkeintä olisi, että maakunta mahdollistaisi pääkaupunkiseudun kuntien oman palvelutuotannon yhdessä yksityisen ja kolmannen sektorin täydentävien palvelujen kanssa.
SDP:n pääkaupunkiseudun valtuustoryhmien puheenjohtajat

Markku Sistonen

Espoon valtuustoryhmän puheenjohtaja

Eveliina Heinäluoma
Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja

Sirkka-Liisa Kähärä
Vantaan valtuustoryhmän puheenjohtaja

Demareiden Sistonen ja Guzenina Espoon budjettineuvotteluista: Hyvin meni!

Iltapäivähoitotakuu kaikille ykkös- ja kakkosluokkalaisille, palvelumaksujen korotusten torppaaminen, toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistaminen ja opiskelun keskeytysten vähentäminen sekä vähävaraisten lasten harrastusten tukeminen olivat Espoon demareiden budjettineuvottelujen vahvoja onnistumisia.

 
Espoon kolmipäiväiset budjettineuvottelut on saatu päätökseen. Demareiden valtuustoryhmä kiittää kaikkia neuvotteluihin osallistuneita poliittisia ryhmiä tasapainoisen neuvottelutuloksen aikaansaamisesta.
 
– Demareiden neuvottelutavoitteisiin kuuluivat opiskelijaterveydenhuollon, lasten terapiapalveluiden ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistaminen. Nykytilanne vaatii näiden palveluiden vahvistamista. Tämä tavoitteemme näkyy hienosti saavutetuissa neuvottelutuloksessa. Jos lapsiin ja nuoriin ei panosteta nyt, on lasku tulevaisuudessa kestämätön niin rahallisesti kuin inhimillisesti, sanoo demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja ja budjettineuvottelija Markku Sistonen.
 
– Budjettitulos sisältää todella ilahduttavasti panostuksia lapsiin ja nuoriin. Erityisopetukseen ja avustajaresursseihin saadut lisäsatsaukset tulivat suureen tarpeeseen. Opettajien työympäristö on muuttunut paikoin hyvinkin haastavaksi. On koko Espoon tulevaisuuden etu, että lasten, nuorten ja muiden erityisryhmien oppiminen turvataan. Vahva tulevaisuus rakennetaan sillä, että kaikkien kyvyt saadaan käyttöön, toteaa demareiden toinen budjettineuvottelija, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Maria Guzenina
 
– Myös lisäyksemme ennaltaehkäisevään toimintaan tuovat tulevaisuudessa säästöjä. Vähävaraisten perheiden lasten harrastusten tukemiseen saatiin lisää rahaa kuten myös taiteen perusopetuksen oppilaspaikkojen lisäämiseen. Myös liikunta- ja nuorisojärjestöjen vuokra-avustukset sekä nuorisojärjestöjen avustukset mahdollistavat yhä useamman nuoren osallistumisen yhteisölliseen ja hyvinvointia lisäävään toimintaan, Sistonen kertoo.
 
Demareille oli neuvotteluissa kynnyskysymyksenä se, että asiakasmaksuihin ei tule korotuksia. Maan hallituksen toimet ovat jo itsessään heikentäneet kansalaisten ostovoimaa ja selviytymistä arjessa. Demarit eivät olleet myöskään valmiita vähentämään lasten iltapäivätoiminnasta tai korottamaan iltapäivätoiminnan maksuja ja halusivat vahvistaa toisen asteen ammattiin opiskelevien hyvinvointia ja opiskelujen keskeytysten vähentämistä.
 
– Halusimme myös vahvistaa iäkkäiden yhteisöllisyyttä ja liikuntamahdollisuuksia. Espoolainen Seela-malli, jossa iäkkäille järjestetään ohjattua liikuntaa koulujen liikuntatiloissa mahdollistaa heille myös ruokailun koulun yhteydessä. Seelaa on pilotoitu hyvin tuloksin. Yksi Seelan ilahduttavista sivuvaikutuksista on ollut yksinäisyyden väheneminen. Lisämääräraha mahdollistaa Seela-toiminnan laajentamisen ja +68 ryhmien lisäämisen, kertoo Guzenina.

Kaiken kaikkiaan neuvottelujen tuloksena kaupunginjohtajan tekemään budjetin pohjaesityksen lisättiin 4,69 miljoonaa euroa.

 

Demareiden tavoitteita huomioitiin sosiaali- ja terveyslautakunnan budjettiesityksessä

Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta esittää lisämäärärahaa ensi vuoden budjettiin 1,2 miljoonaa euroa. Tämä summa kohdistuisi koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajien ja -lääkärien määrän lisäämiseen, lastenpsykiatrian avohoitopalveluiden saatavuuden parantamiseen sekä nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen.

 
Demareiden käden jälki näkyy kiitettävästi lautakunnan esityksessä. Teimme jo viime valtuustokaudella töitä nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseksi. Nyt niihin tarvitaan määrärahoja, jotta nuoret saavat tarvitsemiaan palveluja ja kehittämistyö on mahdollista viedä loppuun, kertoo lautakunnan 2.vpj. Johanna Värmälä. – Olemme olleet aloitteellisia myös koulu- ja opiskelijaterveydenhoitaja-asiassa. Heidän riittämätön määränsä selvisi aloitteestamme. Lautakunta huomioi myös sen, että lastenpsykiatrian avohoidon yksikössä on jopa kuuden kuukauden jono palveluihin. Se on palvelu, jonka saamisessa vaikutimme aikanaan, ja joka on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi, Johanna Värmälä toteaa.
 
Demarit eivät saavuttaneet terveyskeskusmaksupoistoon liittyvää tavoitetta, joka mukaan terveyskeskusmaksusta luovutaan 1.1.2018 alkaen. Lautakunta kuitenkin totesi, että se suhtautuu kriittisesti asiakasmaksujen korotuksiin. Mikäli asiakasmaksukorotusta ei toteuteta, tulee toimialan tulomäärärahaa laskea 1 miljoonaa euroa. Tämä on parempi, kun se, että lautakunta ei olisi puuttunut asiaan, toteaa lautakunnan jäsen Olli Lehtonen (sd.).
 
Demarit toivat esille myös vammaispalvelujen ja vanhuspalvelujen määrärahatarpeet. Nämä ovat asioita, joihin on palattava budjettineuvotteluissa. Se on mahdollista, koska sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että vuoden 2018 talousarviossa tulee varmistaa, että vanhusten pitkäaikaishoidon paikkojen määrä on tarpeeseen nähden riittävä, jotta ikääntyville espoolaisille pystytään tarvittaessa varmistamaan sujuva pääsy tehostetun palveluasumisen piiriin ja että vammaispalvelujen saatavuus paranee. – Nämä ovat asioita, joiden puolesta demarit ovat tehneet töitä jo vuosia ja tulevat tekemään niin edelleen, toteaa Olli Lehtonen.
 
Lisätietoja:
Johanna Värmälä
Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan 2.vpj
p. 050 592 7619
 
Olli Lehtonen
sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
p.0451498844

Espoo velkaantuu massiivisesti. Tuloveroa nostettava vastuullisesti 0,25 %-yksikköä

Espoon kaupunginvaltuusto käsittelee tänään mm. kaupungin tuloveroprosenttia vuodelle 2018. Espoon kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen (9-6) esittää valtuustolle tuloveron pitämistä ennallaan 18,00 prosentissa.

Espoon demarit haluavat hillitä kaupungin massiivista velkaantumista ja esittävät valtuustossa veroprosentin nostamista 0,25 %:lla 18,25 prosenttiin vuodelle 2018.

Espoolla ei ole varaa manner-Suomen toiseksi alhaisimpaan veroprosenttiin. Suurista kaupungeista Helsingissä veroprosentti on 18,50, Vantaalla 19,00, Turussa 19,50 ja Tampereella 19,75. Muiden kaupunkien korkeampi veroprosentti ei toki ole syy nostaa veroja, mutta Espoon veroprosentti onkin keinotekoisen alhainen.

Espoo velkaantuu massiivisesti. Vuonna 2016 kaupunki velkaantui 600 000 euroa päivässä eli kahden rivitalon verran vuoden joka ikinen päivä. Valtuustossa hyväksyttävänä olevan talouden kehyssuunnitelman mukaan vuonna 2018 velka kasvaa 123 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 velan arvioidaan ylittävän miljardi euroa.

Valtuusto hyväksynee 11.9. Espoon talouden kehykset tuleville vuosille. Tämä tarkoittaa, että kaupungin investointitarpeista ei ole nyt suurta erimielisyyttä. Sitä vastoin erimielisyyttä on siitä miten menot rahoitetaan.

Vastuullinen talous pakottaa maltilliseen veronkorotukseen

Espoolla ei ole varaa nykyiseen veroprosenttiin. Tuloveroprosentin nostaminen on välttämätöntä kaupungin velkaantumisen hidastamiseksi, sisäilmaongelmaisten koulujen- ja päiväkotien korjaamisen rahoittamiseksi sekä väkiluvultaan kasvavan ja ikääntyvän kaupungin palvelujen turvaamiseksi. Ilman veroprosentin nostamista kaupungin palvelujen tuottaminen ja talous ovat uhattuina muutaman vuoden päästä.

Tuloveron nostaminen 0,25 prosenttia lisäisi kaupungin verotuloja noin 17 miljoonaa euroa vuodessa. 10 vuoden kehyskauden lopulla tämä tarkoittaisi lähes 200 miljoonaa euroa pienempää velkataakkaa.

Lisätietoja:

Markku Sistonen, Espoon Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja, 046 8773884
Juri Aaltonen, Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, puh. 040 553 9536