Koululaiset eivät ole paketteja, joita siirrellään varastosta toiseen

Tämän viikon keskiviikkona suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee poikkeuksellisen tärkeää asiaa: koulujen ja lukioiden tilaratkaisuja lähivuosien ajaksi. Asiaa valmisteleville virkamiehille on annettu viheliäiset reunaehdot. Kaikille oppilaille on järjestettävä terveelliset tilat, mutta ratkaisu ei saa ylittää alimitoitettua investointikattoa. Keinoja on siksi vähän: pakata terveet tilat oppilaita täyteen ja lähettää loput alunperin muihin tarkoituksiin rakennettuihin, vapaana oleviin vuokratiloihin.

Virkamiehet ovat tehneet työtä käskettyä ja myös siistineet eräin osin alkuperäistä, jopa raivoa herättänyttä esitystään.

Päätettävänä on nyt esitys, joka johtaa pienten kyläkoulujen – mm. Nuuksion ja Pakankylän – sekä hyvin toimineiden erityiskoulujen lakkauttamiseen. Esityksen mukaan nyt yhdistettäisiin aiemmin itsenäisiä, laadukkaasti toimineita ala- ja yläkouluja. Toimintaa sijoitettaisiin vuosikymmeniksi kalliisiin vuokratiloihin. Ja silti suuri osa kouluista jäisi odottamaan välttämättömiä korjauksia. Tyyppikouluilla on tärkeä rooli nopeasti rakennettavina väistötiloina. Niistä kuitenkin puuttuu tärkeitä ainetiloja, mm. liikuntasali.

Espoon demarit haluavat kehittää espoolaista koululaitosta niin, että kaikissa Espoon osissa lapsilla on oikeus omaan lähikouluun, joka on kohtuullisen ja turvallisen matkan päässä. Haluamme pitää kiinni valtuuston hyväksymästä Espoon tarinasta, jonka mukaan jokaisella viidellä kaupunkikeskuksella on oma lukionsa. Seisomme vaaliohjelmamme takana: Matinkylä tarvitsee Merimatin lukion. Puolustamme kaikkein heikoimmin eväitä elämäänsä saaneiden oikeutta saada kaikki tarvitsemansa tuki oppimiseen ja kasvuun. Nyt näin ei ole. Erityiskouluilla, jotka ovat erityisopetuksen osaamiskeskittymiä, on tässä tärkeä rooli. Tuemme lukioiden ja yliopiston yhteistyötä. Kaikkiin lukioihin on päästävä julkisilla välineillä kaikkialta Espoosta.

Teemme työtä sen eteen, että epärealistisesti asetettu investointikatto avataan. Kyseenalaistamme tilojen kierrätysmallin, jossa terveissä tiloissa upeaa työtä tehneet oppilaitokset– kuten Etelä-Tapiolan lukio – pakotetaan antamaan tilansa toisille, vain siksi, ettei löydy tahtoa myöntää tosiasioita: olemme laiminlyöneet omien kiinteistöjemme vastuullisen hoidon hurahtamalla erilaisiin liikelaitosmalleihin.

Markku Sistonen
Valtuustoryhmän puheenjohtaja
046 8773884

Mika-Erik Walls
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen, varavaltuutettu
0400 511 417

Espoon sote- lausunto on kriittinen, ja hyvä niin!

 

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi tänään Espoon kaupungin lausunnon luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi. Lausunto on hyvin kriittinen.

Espoon demarit ovat siihen tyytyväisiä mm. seuraavista syistä:
 
Espoo on erityisen huolissaan asukas- ja asiakaslähtöisyyden unohtumisesta, sillä muutosta valmistelevat maakunnat ovat varsin kaukana tästä.  Ei ole kenenkään etu, jos Uudenmaan kokoisen alueen palvelut sysätään hallinnolliseen ja taloudelliseen kaaokseen. Jos nykyistä, toimivaa ja jatkuvasti kehittyvää palvelua ryhdytään sote-uudistuksen nimissä jakamaan uusiin organisaatiolaatikoihin, vie vuosia ennen kuin asukkaiden palvelut palautuvat edes nykyiselle tasolle. Asukkaat jäävät taka-alalle, kun fokus pyrkii kerta toisensa jälkeen siirtymään hallintohimmeleihin ja massiivisiin organisaatiojärjestelyihin.
Erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille järjestelmä saattaa osoittautua huomattavan monimutkaiseksi.
 
Lausunnossa Espoo pohtii, onko koko uudistus tarpeen Espoon kaltaisille suurille kaupungeille. Leppävaarassa, joka on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta, oli vuodenvaihteessa 2016/ 2017 67 800 asukasta– siis enemmän kuin pienimmässä maakunnassa. Suomen suurin sote-uudistus on itse asiassa jo tehty ilman hallintohimmeleitä Espoossa. Keväällä 2017 avattu uusi Espoon sairaala on hyvien yhteistyökumppaneiden ja innovatiivisten toimintamallien summa. 
 
Kansainvälisten selvitysten mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat Suomessa hyvin ja kustannustaso on kohtuullinen.  Sote-organisaatioita on suurissa kaupungeissa viime vuosina kehitetty siten, että toiminta on kustannustehokasta ja laadukasta ja kestää myös kansainvälisen vertailun. 
 
Kertarysäyksellä  toteutettu sote-revoluutio ei tee palveluista yhdenvertaisia, pienennä terveyseroja eikä hillitse kustannuksia. Valtiontalouden tarkastusvirasto pitää epärealistisena sitä, että kustannusten kasvua pystyttäisiin hillitsemistä peräti 3 miljardilla eurolla. Hallituksen esityksen mukainen sote- ja maakuntamuutos aiheuttaa valtavat ICT-muutokset, joiden toteuttamisesta koituu lisäkustannuksia..
 
 
Markku Sistonen
Valtuustoryhmän pj.
046 877 3884

Helsingin, Espoon ja Vantaan SDP:n valtuustoryhmien puheenjohtajat:

Pääkaupunkiseutu ei tarvitse hallituksen ajamaa sote- eikä maakuntauudistusta.

Hallituksen malli ei ratkaise tämän päivän ongelmia eikä tulevaisuuden haasteita. Hallitus sivuuttaa sote-uudistukselle asetetut alkuperäiset ja tärkeät tavoitteet ajamalla maakuntahallintoa sekä markkinaehtoisuutta palvelutuotantoon.

Kokoomuksen runnoma valinnanvapausmalli ei toisi sosiaali- ja terveydenhuoltoon säästöjä vaan päinvastoin lisää menoja. Kumpaakaan ei pääkaupunkiseudulla tarvita.

Toteutuessaan hallituksen suunnittelemat uudistukset vaarantaisivat erityisesti erikoissairaanhoidon nykyisen korkean tason ja sirpaloisi perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen järkevän työnjaon ja kehittämisen. Tätä työtä on tehty vuosien ajan ja sille työlle pitää juuri nyt antaa kehittymismahdollisuudet. Lisäksi sote-uudistus ja sen rahoitusmalli tässä muodossa vaarantaisi maan tärkeimmän osan, pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn.

Maakuntauudistus ei toisi pääkaupunkiseudulle mitään lisäarvoa. Jos maakuntauudistus kuitenkin runnotaan läpi, maakunnille pitäisi lainsäädännössä varata mahdollisuus järjestää hallintonsa ja palvelunsa alueen erityispiirteet huomioon ottaen, perustuslain velvoitteita unohtamatta. Selkeintä olisi, että maakunta mahdollistaisi pääkaupunkiseudun kuntien oman palvelutuotannon yhdessä yksityisen ja kolmannen sektorin täydentävien palvelujen kanssa.
SDP:n pääkaupunkiseudun valtuustoryhmien puheenjohtajat

Markku Sistonen

Espoon valtuustoryhmän puheenjohtaja

Eveliina Heinäluoma
Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja

Sirkka-Liisa Kähärä
Vantaan valtuustoryhmän puheenjohtaja

Demareiden Sistonen ja Guzenina Espoon budjettineuvotteluista: Hyvin meni!

Iltapäivähoitotakuu kaikille ykkös- ja kakkosluokkalaisille, palvelumaksujen korotusten torppaaminen, toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistaminen ja opiskelun keskeytysten vähentäminen sekä vähävaraisten lasten harrastusten tukeminen olivat Espoon demareiden budjettineuvottelujen vahvoja onnistumisia.

 
Espoon kolmipäiväiset budjettineuvottelut on saatu päätökseen. Demareiden valtuustoryhmä kiittää kaikkia neuvotteluihin osallistuneita poliittisia ryhmiä tasapainoisen neuvottelutuloksen aikaansaamisesta.
 
– Demareiden neuvottelutavoitteisiin kuuluivat opiskelijaterveydenhuollon, lasten terapiapalveluiden ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistaminen. Nykytilanne vaatii näiden palveluiden vahvistamista. Tämä tavoitteemme näkyy hienosti saavutetuissa neuvottelutuloksessa. Jos lapsiin ja nuoriin ei panosteta nyt, on lasku tulevaisuudessa kestämätön niin rahallisesti kuin inhimillisesti, sanoo demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja ja budjettineuvottelija Markku Sistonen.
 
– Budjettitulos sisältää todella ilahduttavasti panostuksia lapsiin ja nuoriin. Erityisopetukseen ja avustajaresursseihin saadut lisäsatsaukset tulivat suureen tarpeeseen. Opettajien työympäristö on muuttunut paikoin hyvinkin haastavaksi. On koko Espoon tulevaisuuden etu, että lasten, nuorten ja muiden erityisryhmien oppiminen turvataan. Vahva tulevaisuus rakennetaan sillä, että kaikkien kyvyt saadaan käyttöön, toteaa demareiden toinen budjettineuvottelija, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Maria Guzenina
 
– Myös lisäyksemme ennaltaehkäisevään toimintaan tuovat tulevaisuudessa säästöjä. Vähävaraisten perheiden lasten harrastusten tukemiseen saatiin lisää rahaa kuten myös taiteen perusopetuksen oppilaspaikkojen lisäämiseen. Myös liikunta- ja nuorisojärjestöjen vuokra-avustukset sekä nuorisojärjestöjen avustukset mahdollistavat yhä useamman nuoren osallistumisen yhteisölliseen ja hyvinvointia lisäävään toimintaan, Sistonen kertoo.
 
Demareille oli neuvotteluissa kynnyskysymyksenä se, että asiakasmaksuihin ei tule korotuksia. Maan hallituksen toimet ovat jo itsessään heikentäneet kansalaisten ostovoimaa ja selviytymistä arjessa. Demarit eivät olleet myöskään valmiita vähentämään lasten iltapäivätoiminnasta tai korottamaan iltapäivätoiminnan maksuja ja halusivat vahvistaa toisen asteen ammattiin opiskelevien hyvinvointia ja opiskelujen keskeytysten vähentämistä.
 
– Halusimme myös vahvistaa iäkkäiden yhteisöllisyyttä ja liikuntamahdollisuuksia. Espoolainen Seela-malli, jossa iäkkäille järjestetään ohjattua liikuntaa koulujen liikuntatiloissa mahdollistaa heille myös ruokailun koulun yhteydessä. Seelaa on pilotoitu hyvin tuloksin. Yksi Seelan ilahduttavista sivuvaikutuksista on ollut yksinäisyyden väheneminen. Lisämääräraha mahdollistaa Seela-toiminnan laajentamisen ja +68 ryhmien lisäämisen, kertoo Guzenina.

Kaiken kaikkiaan neuvottelujen tuloksena kaupunginjohtajan tekemään budjetin pohjaesityksen lisättiin 4,69 miljoonaa euroa.

 

Demareiden tavoitteita huomioitiin sosiaali- ja terveyslautakunnan budjettiesityksessä

Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta esittää lisämäärärahaa ensi vuoden budjettiin 1,2 miljoonaa euroa. Tämä summa kohdistuisi koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajien ja -lääkärien määrän lisäämiseen, lastenpsykiatrian avohoitopalveluiden saatavuuden parantamiseen sekä nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen.

 
Demareiden käden jälki näkyy kiitettävästi lautakunnan esityksessä. Teimme jo viime valtuustokaudella töitä nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseksi. Nyt niihin tarvitaan määrärahoja, jotta nuoret saavat tarvitsemiaan palveluja ja kehittämistyö on mahdollista viedä loppuun, kertoo lautakunnan 2.vpj. Johanna Värmälä. – Olemme olleet aloitteellisia myös koulu- ja opiskelijaterveydenhoitaja-asiassa. Heidän riittämätön määränsä selvisi aloitteestamme. Lautakunta huomioi myös sen, että lastenpsykiatrian avohoidon yksikössä on jopa kuuden kuukauden jono palveluihin. Se on palvelu, jonka saamisessa vaikutimme aikanaan, ja joka on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi, Johanna Värmälä toteaa.
 
Demarit eivät saavuttaneet terveyskeskusmaksupoistoon liittyvää tavoitetta, joka mukaan terveyskeskusmaksusta luovutaan 1.1.2018 alkaen. Lautakunta kuitenkin totesi, että se suhtautuu kriittisesti asiakasmaksujen korotuksiin. Mikäli asiakasmaksukorotusta ei toteuteta, tulee toimialan tulomäärärahaa laskea 1 miljoonaa euroa. Tämä on parempi, kun se, että lautakunta ei olisi puuttunut asiaan, toteaa lautakunnan jäsen Olli Lehtonen (sd.).
 
Demarit toivat esille myös vammaispalvelujen ja vanhuspalvelujen määrärahatarpeet. Nämä ovat asioita, joihin on palattava budjettineuvotteluissa. Se on mahdollista, koska sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että vuoden 2018 talousarviossa tulee varmistaa, että vanhusten pitkäaikaishoidon paikkojen määrä on tarpeeseen nähden riittävä, jotta ikääntyville espoolaisille pystytään tarvittaessa varmistamaan sujuva pääsy tehostetun palveluasumisen piiriin ja että vammaispalvelujen saatavuus paranee. – Nämä ovat asioita, joiden puolesta demarit ovat tehneet töitä jo vuosia ja tulevat tekemään niin edelleen, toteaa Olli Lehtonen.
 
Lisätietoja:
Johanna Värmälä
Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan 2.vpj
p. 050 592 7619
 
Olli Lehtonen
sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
p.0451498844