Espoo velkaantuu massiivisesti. Tuloveroa nostettava vastuullisesti 0,25 %-yksikköä

Espoon kaupunginvaltuusto käsittelee tänään mm. kaupungin tuloveroprosenttia vuodelle 2018. Espoon kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen (9-6) esittää valtuustolle tuloveron pitämistä ennallaan 18,00 prosentissa.

Espoon demarit haluavat hillitä kaupungin massiivista velkaantumista ja esittävät valtuustossa veroprosentin nostamista 0,25 %:lla 18,25 prosenttiin vuodelle 2018.

Espoolla ei ole varaa manner-Suomen toiseksi alhaisimpaan veroprosenttiin. Suurista kaupungeista Helsingissä veroprosentti on 18,50, Vantaalla 19,00, Turussa 19,50 ja Tampereella 19,75. Muiden kaupunkien korkeampi veroprosentti ei toki ole syy nostaa veroja, mutta Espoon veroprosentti onkin keinotekoisen alhainen.

Espoo velkaantuu massiivisesti. Vuonna 2016 kaupunki velkaantui 600 000 euroa päivässä eli kahden rivitalon verran vuoden joka ikinen päivä. Valtuustossa hyväksyttävänä olevan talouden kehyssuunnitelman mukaan vuonna 2018 velka kasvaa 123 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 velan arvioidaan ylittävän miljardi euroa.

Valtuusto hyväksynee 11.9. Espoon talouden kehykset tuleville vuosille. Tämä tarkoittaa, että kaupungin investointitarpeista ei ole nyt suurta erimielisyyttä. Sitä vastoin erimielisyyttä on siitä miten menot rahoitetaan.

Vastuullinen talous pakottaa maltilliseen veronkorotukseen

Espoolla ei ole varaa nykyiseen veroprosenttiin. Tuloveroprosentin nostaminen on välttämätöntä kaupungin velkaantumisen hidastamiseksi, sisäilmaongelmaisten koulujen- ja päiväkotien korjaamisen rahoittamiseksi sekä väkiluvultaan kasvavan ja ikääntyvän kaupungin palvelujen turvaamiseksi. Ilman veroprosentin nostamista kaupungin palvelujen tuottaminen ja talous ovat uhattuina muutaman vuoden päästä.

Tuloveron nostaminen 0,25 prosenttia lisäisi kaupungin verotuloja noin 17 miljoonaa euroa vuodessa. 10 vuoden kehyskauden lopulla tämä tarkoittaisi lähes 200 miljoonaa euroa pienempää velkataakkaa.

Lisätietoja:

Markku Sistonen, Espoon Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja, 046 8773884
Juri Aaltonen, Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, puh. 040 553 9536

Markkinafundamentalistin uskontunnustus

Kansanedustaja Maria Guzenina-Richardson: Markkinafundamentalistin uskontunnustus

Maanantain Helsingin Sanomia lukiessa tuli erityisen tarmokas olo. Vuorineuvos Gustav von Hertzen oli Vieraskynä-kirjoituksessaan vankkumattomasti sitä mieltä, että seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi saada kohta, joka avaa yksiselitteisesti kaikki hallinnonalat ulkoistamiselle. Von Hertzeniä harmitti muun muassa, että suomalaista peruskoulua, vankiloita ja puolustusvoimia ei ole kilpailutettu yksityisille firmoille hoidettavaksi. Hänen mielestään kaikki verovaroilla kustannettavat palvelut pitäisi antaa yksityisten toimijoiden käsiin. Häntä suorastaan harmitti äskettäin julkistetun Eva-raportin kohta, jossa suositellaan julkisyhteisöille velvollisuutta ulkoistaa osa palveluistaan. Sana ”osa” on hänestä vaarallinen ”poliittinen pommi”. Vuorineuvoksen mukaan kaiken pitää olla myytävänä. Halleluja! Lisää tällaisia markkinafundamentalistien uskontunnustuksia!

Ideologioilla on eroa ja siksi myös puolueilla on eroa. Tämä unohtuu nykyään liian usein. Esimerkiksi sillä on suuri merkitys mitä eri puhujat tarkoittavat hyvinvointiyhteiskunnalla tai hyvinvointivaltiolla. Jotkut puhuvat hyvinvointiyhteiskunnasta, vaikka oikeasti he tarkoittavat vahvemman selviytymistä ja kyynärpäätaktiikkaa ihannoivaa järjestelmää, jossa heikompi ihminen on sivuseikka. Yleensä nämä samat ihmiset pitävät hyvinvointivaltiota miltei kirosanana.

Markkinafundamentalistin mielestä hyvinvointivaltio häiritsee markkinoiden toimintaa. Julkisesti tuotettujen palveluiden takia joku jossain ei pääse tekemään voittoa ja se on näiden ihmisten mielestä väärin. En halua yleistää, mutta usein edes historiasta tai lähempääkin löytyvät huonot esimerkit kapitalistisen järjestelmän toimimattomuudesta eivät saa markkinafundamentalistia muuttamaan mieltään.

Eikä siinä mitään. Pitäkööt mielipiteensä sillä mielipide ei vielä tee vahinkoa. Vahinkoa syntyy vasta jos näiden mielipiteiden haltijat pääsevät toteuttamaan uskoaan käytännön politiikan kautta.

Tulevissa eduskuntavaaleissa soisi kaikkien Arkadianmäelle pyrkivien kertovan, mitä he hyvinvointiyhteiskunnalla tarkoittavat ja miten aikovat tarkoittamaansa päästä.

Voiko hyvinvointiyhteiskuntaa olla ilman hyvinvointivaltiota? Jos minulta kysytään, vastaan ei.

Yhteiskunta, jossa turvaverkot on kilpailutettu halvimmalle toimijalle, on jotain muuta kuin hyvinvointisellainen. Kilpailutus ja homman antaminen sen halvimmalla hoitavalle ei takaa kustannustehokkuutta ihmisen näkökulmasta. Juu, yritys varmasti takoo voittoa, mutta pitkän päälle kenen kustannuksella?

Hyvinvointivaltio toimii riittävän veropohjansa ansiosta. Veroja on maksettava maksukyvyn mukaan, vaikka se tylsältä joistain tuntuisikin. Paljon tylsemmältä alkaa nimittäin ajan saatossa tuntua, jos yhteiskunnassa vain vahvat ja varakkaat pärjäävät. Silloin voimme heittää yhteiskuntarauhalle hyvästit.

Eikä mikään yllä todettu poista sitä tosiasiaa, että kunnallista sektoria on kehitettävä. Mutta on enemmän kuin vain kaksi vaihtoehtoa, jossa toisessa ei muuteta mitään ja toisessa myydään kaikki. Lasta ei pidä heittää pesuveden mukana, vaikka markkinafundamentalistit niin uskontunnustuksissaan toivovat.

Von Hertzenin kirjoituksessa ei käynyt selväksi tarkoittiko hän, että yksityisen sektorin voitot maksetaan verovaroin vai että voitot maksaa palveluiden käyttäjä. Kummassakin tapauksessa kovin kalliiksi tulee monessakin suhteessa.

Von Hertzenin puheenvuoro oli tärkeä. Siinä kiteytyy se, miksi aito hyvinvointiyhteiskunta on taistelemisen arvoinen.

Hyvää uutta vuotta kaikille!

Suomen talous kasvuun


Eduskuntavaaliehdokas Seppo Lehto: Suomen talous kasvuun

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Mielekkään, tarpeellisen, tuottavan, kysyntää omaavan työn tekeminen on se sampo, joka takoo kansalaisille ja yhteiskunnalle hyvinvointia ja tyytyväisyyttä. Mitä parempi työllistymisaste ja mitä korkeamman tieto- ja jalostusarvon omaavia tuotteita ja palveluja valmistamme kotimaan ja ulkomaan markkinoille sitä suuremmat ovat valtion verotulot ja hyvinvointipalveluidemme laatu. Täystyöllisyys on oltava ensisijainen tavoitteemme.

Kansainvälinen syvä taantuma romahdutti Suomen ulkomaanvientiin perustuvan kansantalouden. Bruttokansantuote putosi 7,8 % ja vuoden 2009 ulkomaanviennistä katosi neljännes. Työttömyysaste tammikuussa 2010 oli 9,5% ja nuorisotyöttömyysaste 22,7 %, jonka ennustetaan kasvavan toukokuussa 40 %:iin.

Julkinen talous velkaantuu, alijäämävaje pahenee. Taloutta elvytetään. Velanottoa ei voi kasvattaa rajattomasti. Noususuhdanteen alkamista toivotaan pelastajaksi. Kuitenkin päätöksiä on tehtävä ja toimenpiteisiin on ryhdyttävä ajoissa. Lama pakottaa muutoksiin ja uusiin valintoihin ja linjauksiin. Entinen meininki ei voi jatkua, tarvitaan uudistuksia ja uutta suuntaa. Nuorista, sairaista, heikko-osaisista ja vanhuksista meidän on joka tapauksessa huolehdittava kaikissa taloudellisissa tilanteissa.

Vanhasen hallitus toiveajattelee ratkaisevansa julkisen talouden kestävyysvajeen ja huoltosuhteen muutoksesta aiheutuvan rahoitusongelman vanhuuseläkeiän huomattavalla nostolla. Tässä valtavassa nuorisotyöttömyystilanteessa kaavailtu ratkaisu kummastuttaa. Esitetylle eläkeiän nostolle ei löydy riittäviä perusteita.  Tehtävän työn määrä ja työllistyminen eivät parane tällaisella taikatempuksi luokiteltavalla lakimuutoksella.

Laivalla pitää olla kapteeni, muuten se menee karille. Suomen hallituksen tulee tehdä kasvua ruokkivia ratkaisuja: parannettava työllistymistä, tuettava toimeliaisuutta. Kun kasvatamme jaettavaa kakkua, niin silloin meidän ei tarvitse ottaa keneltäkään pois.

Vanhuuseläkkeelle siirtymisen mahdollisuus tulee säilyttää joustavana 63- 68 ikävuosien väliin ajoittuvana palkansaajan omaan päätösvaltaan perustuvana oikeutena.  Vapaaehtoisen eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan vaikuttavat monet seikat. Pakkotoimien sijasta tulee käyttää kannustavia porkkanoita: eläkekarttumaprosenttin suuruutta, työssä viihtymisen parantamista, työntekijän osaamistasosta huolehtimista, muutosturvan kehittämistä jne. Nämä toimenpiteet kunnioittavat palkansaajaa, parantavat motivaatiota, vähentävät vastakkainasettelua, lisäävät tuottavuutta ja siirtävät eläkkeelle siirtymisajankohtaa myöhemmäksi. Eläkeiän nosto vain pahentaa iäkkäiden muodostamaa rekrytointitulppaa, joka estää ja siirtää nuorten pääsyä työelämään.

Nuorisotyöttömyyttä ei tule sietää, se on poistettava, käyttäen kaikkia luovuuden suomia keinoja. Yhtään nuorta ei saa jättää heitteille, syrjäytymisvaaraan, ilman työ-, koulutus- tai hoitopaikkaa.

Kuntien tulee tehdä terveys-, sosiaali- ja työviranomaisten kanssa yhteinen henkilörekisteri alueellaan asuvista 15- 30 vuotiaista nuorista. Ongelmatilanteissa otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä nuoreen ja haastatteluin etsitään ja löydetään häntä kiinnostava ala ja hänelle sopiva  työ-, koulutus- tai hoitopaikka.

Työssä oppiminen, oppisopimuskoulutus on nostettava kokonaan uuteen arvoon. Yritys, joka palkkaa nuoren oppisopimuskoulutukseen tulisi saada työllistämissetelin tuoma hyöty. Työnantajan on kerrottava oppisopimuskoulutuksen tavoitteet ja aikataulu koulutusta tukevalle viranomaiselle. Näin saadaan nuoret aikaisessa vaiheessa kiinni työelämään, mikä tukee heidän itsenäistymisprosessia ja vastuunkantoa omasta elämästä. Työllistymisseteli ei vääristä yritysten välistä kilpailua, koska se ei ole vastikkeeton. Yritysten yhteiskuntavastuullisuus palkitaan hyvän työnantajan maineella ja parempana työvoiman saatavuutena.

Vasta sen jälkeen kun nuorisotyöttömyys on poistettu ja työttömyysprosentti on painettu huomattavasti nykyistä alemmalle tasolle, voitaisiin harkita eläkeiän nostamista elinajanodotuksen kasvuun perustuen, jos julkisen talouden tasapaino sitä vaatii.

Päätösten tulee kuitenkin olla kolmikantaneuvotteluiden yhteiseen näkemykseen perustuvia.

Suomi ei ole mikään erillinen saareke. Globalisoituvassa yhteistyön maailmassa voimme tehdä parempia koko ihmiskuntaa palvelevia päätöksiä. EU yhtenäistää toimintatapojamme, lainsäädäntöä, takaa rauhan ja turvallisuuden, luo vakautta, työpaikkoja. Meidän tulee olla aktiivisesti mukana näissä neuvottelupöydissä, joissa meihin vaikuttavista asioista päätetään.

Ilmastomuutoksen torjunta, energiapoliittiset päätökset, uudet teknologiat, tekniikan kehitys, tieteelliset läpimurrot nano-ja biotekniikassa, informaatioyhteiskuntaan siirtyminen muuttavat toimintaympäristöämme jatkuvasti.  On meneillään suuri murros, siirtyminen seuraavan 40-vuoden aikana lähes kokonaan pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä, vähäpäästöisiin kestävän kehityksen ratkaisuihin. Nämä kansainväliset päätökset tuovat paljon toimeliaisuutta ja työtä. Ne ovat kasvun tekijöitä, jotka hyödyttävät meitä kaikkia. Tässä kehityksessä meidän tulee olla aktiivisesti mukana.

Nostetaan Suomen talous kasvuun. Työtä, luontoa ja hyvinvointia riittää kaikille, kun toimimme järkevästi, tekemällä oikeudenmukaisia ja kauaskantoisia päätöksiä ja ratkaisuja, jotka eivät lisää luokkaeroja eivätkä eriarvoisuutta ja huomioivat luonnon monimuotoisuuden säilymisen.

Seppo Lehto

Eduskuntavaaliehdokas