Koululaiset eivät ole paketteja, joita siirrellään varastosta toiseen

Tämän viikon keskiviikkona suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee poikkeuksellisen tärkeää asiaa: koulujen ja lukioiden tilaratkaisuja lähivuosien ajaksi. Asiaa valmisteleville virkamiehille on annettu viheliäiset reunaehdot. Kaikille oppilaille on järjestettävä terveelliset tilat, mutta ratkaisu ei saa ylittää alimitoitettua investointikattoa. Keinoja on siksi vähän: pakata terveet tilat oppilaita täyteen ja lähettää loput alunperin muihin tarkoituksiin rakennettuihin, vapaana oleviin vuokratiloihin.

Virkamiehet ovat tehneet työtä käskettyä ja myös siistineet eräin osin alkuperäistä, jopa raivoa herättänyttä esitystään.

Päätettävänä on nyt esitys, joka johtaa pienten kyläkoulujen – mm. Nuuksion ja Pakankylän – sekä hyvin toimineiden erityiskoulujen lakkauttamiseen. Esityksen mukaan nyt yhdistettäisiin aiemmin itsenäisiä, laadukkaasti toimineita ala- ja yläkouluja. Toimintaa sijoitettaisiin vuosikymmeniksi kalliisiin vuokratiloihin. Ja silti suuri osa kouluista jäisi odottamaan välttämättömiä korjauksia. Tyyppikouluilla on tärkeä rooli nopeasti rakennettavina väistötiloina. Niistä kuitenkin puuttuu tärkeitä ainetiloja, mm. liikuntasali.

Espoon demarit haluavat kehittää espoolaista koululaitosta niin, että kaikissa Espoon osissa lapsilla on oikeus omaan lähikouluun, joka on kohtuullisen ja turvallisen matkan päässä. Haluamme pitää kiinni valtuuston hyväksymästä Espoon tarinasta, jonka mukaan jokaisella viidellä kaupunkikeskuksella on oma lukionsa. Seisomme vaaliohjelmamme takana: Matinkylä tarvitsee Merimatin lukion. Puolustamme kaikkein heikoimmin eväitä elämäänsä saaneiden oikeutta saada kaikki tarvitsemansa tuki oppimiseen ja kasvuun. Nyt näin ei ole. Erityiskouluilla, jotka ovat erityisopetuksen osaamiskeskittymiä, on tässä tärkeä rooli. Tuemme lukioiden ja yliopiston yhteistyötä. Kaikkiin lukioihin on päästävä julkisilla välineillä kaikkialta Espoosta.

Teemme työtä sen eteen, että epärealistisesti asetettu investointikatto avataan. Kyseenalaistamme tilojen kierrätysmallin, jossa terveissä tiloissa upeaa työtä tehneet oppilaitokset– kuten Etelä-Tapiolan lukio – pakotetaan antamaan tilansa toisille, vain siksi, ettei löydy tahtoa myöntää tosiasioita: olemme laiminlyöneet omien kiinteistöjemme vastuullisen hoidon hurahtamalla erilaisiin liikelaitosmalleihin.

Markku Sistonen
Valtuustoryhmän puheenjohtaja
046 8773884

Mika-Erik Walls
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen, varavaltuutettu
0400 511 417

Espoon kouluverkkosuunnitelma kokonaan uudelleentarkasteluun. Investointikaton on joustettava!


Espoon virkamiesten laatima koulu- ja lukioverkkosuunnitelma (suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma 2018-2027) julkistettiin 11.1.2018. Esitys on nostattanut, odotetusti, kovan myrskyn ja keskustelun lukio- ja kouluverkon alueellisen tasapainon ja eritoten koulukorjauskohteiden aikataulujen ja priorisointien osalta.

Espoon demarit ovat erityisen huolissaan Tapiolan alueen alakoulujen – Aarnivalkea ja Jousenkaari – tilanteesta. Alueella ei ole yhtään tervettä alakoulua. Tilanne on vellonut aivan liian pitkään, ja vanhempien tuska ja epätietoisuus on jatkunut vuodesta toiseen. Lasten pitkät koulumatkat jopa toiselle puolelle kaupunkia ovat kuormittaneet kohtuuttomasti lapsia ja perheitä. Näin ei saa enää jatkua. Kaikki puolueet, kokoomus mukaan lukien, lupasivat hoitaa koulut kuntoon kuntavaaleissa 2017.

Espoon demarit tulevat vaatimaan Aarnivalkean ja Jousenkaaren kouluille kestävää ja pysyvää ratkaisua esim. siirtokelpoisia tyyppikouluja. Virkamiesesityksen ajatus Aarnivalkean koulun pienten alakoululaisten siirtämisestä Otaniemeen on vastuuton. Koulumatkat olisivat erittäin turvattomia.

Myös mm. Hösmärinpuiston ja Pakankylän pienten koulujen lakkauttamisehdotukset arveluttavat Espoon demareita. Tällaisissa päätöksissä on otettava huomioon lapsivaikutusten arviointi ja turvattava erityisosaamisen (mm. erityisopettajat) säilyminen.

Lukioverkon osalta demarit pitävät esitystä alueellisesti täysin epätasapainoisena: peräti viisi Espoon yhdeksästä lukiosta sijoitettaisiin Suur-Tapiolan alueelle. Jo edellisen valtuuston hyväksymä Meri-Matin lukio ei ole poliittisista evästyksistä huolimatta mukana investointisuunnitelmassa. Demarit eivät hyväksy tätä: Meri-Matti on luvattu ja päätetty hanke ja se kuuluu tulee rakentaa voimakkaasti kasvavaan Matinkylään, etenkin, jos Olarin lukio on siirtymässä Otaniemeen. Esityksessä ei ole osoitettu Matinkylään siirrettäväksi suunnitellulle Kaitaan lukiolle mitään tilaa. Espoon alueiden tasapuolinen kehittäminen tulee ottaa huomioon joukkoliikenneratkaisuissa. Lukioihin on päästävä myös Keski- ja Pohjois-Espoosta.

Kouluverkkoon liittyvää Tietotien kiinteistön vuokrahanketta on lisäksi viety eteenpäin kulissien takana vastoin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan nimenomaista toivetta. Asia vaatii tarkempaa selvittelyä.

Kokonaisuutena virkamiesesitys vaatii mielestämme suuria muutoksia ja näkemyksemme mukaan myös mekaanisen ja lasten ja nuorten sekä heidän vanhempien ja koulun henkilöstön kannalta epäinhimillisen investointikaton avaamista.

Mika-Erik Walls
opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen
kaupunginvaltuuston varajäsen

Martti Hellström
opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen
kaupunginvaltuuston jäsen

Demareiden Sistonen ja Guzenina Espoon budjettineuvotteluista: Hyvin meni!

Iltapäivähoitotakuu kaikille ykkös- ja kakkosluokkalaisille, palvelumaksujen korotusten torppaaminen, toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistaminen ja opiskelun keskeytysten vähentäminen sekä vähävaraisten lasten harrastusten tukeminen olivat Espoon demareiden budjettineuvottelujen vahvoja onnistumisia.

 
Espoon kolmipäiväiset budjettineuvottelut on saatu päätökseen. Demareiden valtuustoryhmä kiittää kaikkia neuvotteluihin osallistuneita poliittisia ryhmiä tasapainoisen neuvottelutuloksen aikaansaamisesta.
 
– Demareiden neuvottelutavoitteisiin kuuluivat opiskelijaterveydenhuollon, lasten terapiapalveluiden ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistaminen. Nykytilanne vaatii näiden palveluiden vahvistamista. Tämä tavoitteemme näkyy hienosti saavutetuissa neuvottelutuloksessa. Jos lapsiin ja nuoriin ei panosteta nyt, on lasku tulevaisuudessa kestämätön niin rahallisesti kuin inhimillisesti, sanoo demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja ja budjettineuvottelija Markku Sistonen.
 
– Budjettitulos sisältää todella ilahduttavasti panostuksia lapsiin ja nuoriin. Erityisopetukseen ja avustajaresursseihin saadut lisäsatsaukset tulivat suureen tarpeeseen. Opettajien työympäristö on muuttunut paikoin hyvinkin haastavaksi. On koko Espoon tulevaisuuden etu, että lasten, nuorten ja muiden erityisryhmien oppiminen turvataan. Vahva tulevaisuus rakennetaan sillä, että kaikkien kyvyt saadaan käyttöön, toteaa demareiden toinen budjettineuvottelija, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Maria Guzenina
 
– Myös lisäyksemme ennaltaehkäisevään toimintaan tuovat tulevaisuudessa säästöjä. Vähävaraisten perheiden lasten harrastusten tukemiseen saatiin lisää rahaa kuten myös taiteen perusopetuksen oppilaspaikkojen lisäämiseen. Myös liikunta- ja nuorisojärjestöjen vuokra-avustukset sekä nuorisojärjestöjen avustukset mahdollistavat yhä useamman nuoren osallistumisen yhteisölliseen ja hyvinvointia lisäävään toimintaan, Sistonen kertoo.
 
Demareille oli neuvotteluissa kynnyskysymyksenä se, että asiakasmaksuihin ei tule korotuksia. Maan hallituksen toimet ovat jo itsessään heikentäneet kansalaisten ostovoimaa ja selviytymistä arjessa. Demarit eivät olleet myöskään valmiita vähentämään lasten iltapäivätoiminnasta tai korottamaan iltapäivätoiminnan maksuja ja halusivat vahvistaa toisen asteen ammattiin opiskelevien hyvinvointia ja opiskelujen keskeytysten vähentämistä.
 
– Halusimme myös vahvistaa iäkkäiden yhteisöllisyyttä ja liikuntamahdollisuuksia. Espoolainen Seela-malli, jossa iäkkäille järjestetään ohjattua liikuntaa koulujen liikuntatiloissa mahdollistaa heille myös ruokailun koulun yhteydessä. Seelaa on pilotoitu hyvin tuloksin. Yksi Seelan ilahduttavista sivuvaikutuksista on ollut yksinäisyyden väheneminen. Lisämääräraha mahdollistaa Seela-toiminnan laajentamisen ja +68 ryhmien lisäämisen, kertoo Guzenina.

Kaiken kaikkiaan neuvottelujen tuloksena kaupunginjohtajan tekemään budjetin pohjaesityksen lisättiin 4,69 miljoonaa euroa.

 

Demareiden tavoitteita huomioitiin sosiaali- ja terveyslautakunnan budjettiesityksessä

Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta esittää lisämäärärahaa ensi vuoden budjettiin 1,2 miljoonaa euroa. Tämä summa kohdistuisi koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajien ja -lääkärien määrän lisäämiseen, lastenpsykiatrian avohoitopalveluiden saatavuuden parantamiseen sekä nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen.

 
Demareiden käden jälki näkyy kiitettävästi lautakunnan esityksessä. Teimme jo viime valtuustokaudella töitä nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseksi. Nyt niihin tarvitaan määrärahoja, jotta nuoret saavat tarvitsemiaan palveluja ja kehittämistyö on mahdollista viedä loppuun, kertoo lautakunnan 2.vpj. Johanna Värmälä. – Olemme olleet aloitteellisia myös koulu- ja opiskelijaterveydenhoitaja-asiassa. Heidän riittämätön määränsä selvisi aloitteestamme. Lautakunta huomioi myös sen, että lastenpsykiatrian avohoidon yksikössä on jopa kuuden kuukauden jono palveluihin. Se on palvelu, jonka saamisessa vaikutimme aikanaan, ja joka on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi, Johanna Värmälä toteaa.
 
Demarit eivät saavuttaneet terveyskeskusmaksupoistoon liittyvää tavoitetta, joka mukaan terveyskeskusmaksusta luovutaan 1.1.2018 alkaen. Lautakunta kuitenkin totesi, että se suhtautuu kriittisesti asiakasmaksujen korotuksiin. Mikäli asiakasmaksukorotusta ei toteuteta, tulee toimialan tulomäärärahaa laskea 1 miljoonaa euroa. Tämä on parempi, kun se, että lautakunta ei olisi puuttunut asiaan, toteaa lautakunnan jäsen Olli Lehtonen (sd.).
 
Demarit toivat esille myös vammaispalvelujen ja vanhuspalvelujen määrärahatarpeet. Nämä ovat asioita, joihin on palattava budjettineuvotteluissa. Se on mahdollista, koska sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että vuoden 2018 talousarviossa tulee varmistaa, että vanhusten pitkäaikaishoidon paikkojen määrä on tarpeeseen nähden riittävä, jotta ikääntyville espoolaisille pystytään tarvittaessa varmistamaan sujuva pääsy tehostetun palveluasumisen piiriin ja että vammaispalvelujen saatavuus paranee. – Nämä ovat asioita, joiden puolesta demarit ovat tehneet töitä jo vuosia ja tulevat tekemään niin edelleen, toteaa Olli Lehtonen.
 
Lisätietoja:
Johanna Värmälä
Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan 2.vpj
p. 050 592 7619
 
Olli Lehtonen
sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
p.0451498844

Ei korotuksia joukkoliikenteen lipunhintoihin

Espoon kaupunginhallitus päätyi yksimielisesti demareiden linjalle: ei korotuksia joukkoliikenteen lipunhintoihin

 
Espoon kaupunginhallitus vahvisti maanantain kokouksessaan Espoon konsernijaoston 28.8 tekemän päätöksen olla vaatimatta joukkoliikenteen lipunhintojen korotusta. Päätös sisältyy kaupunginhallituksen lausuntoon, jonka se antaa Helsingin seudun liikenteelle eli HSL:lle.
 
Kaupunginhallitus joutui ottamaan poikkeuksellisesti kantaa konsernijaoston näkemykseen olla korottamatta lipunhintoja, koska Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo oli tyytymätön konsernijaostossa äänestyksen jälkeen syntyneeseen päätökseen. Konsernijaosto päätti äänestyksen jälkeen kannattaa demareiden esitystä äänin 5-4. Espoon virkamiesten laatimassa pohjaesityksessä vaadittiin HSL:ää korottamaan joukkoliikenteen lipun hintoja ja samalla siirtämään metrosta aiheutuvia kustannuksia joukkoliikenteen käyttäjien maksettavaksi.
                                                                     
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti muuttaa virkamiehen esitystä, jonka mukaan Espoo tavoittelisi lipunhintojen korotuksia vuodelle 2018. Lisäksi kaupunginhallitus vahvisti demareiden esityksen yhden vyöhykkeen Espooseen siirtymisen selvittämisestä. HSL:n aiemman päätöksen mukaan Espoon on tarkoitus siirtyä muun pääkaupunkiseudun mukana uuteen vyöhykemalliin 2018 alusta lukien. Vyöhykemalli jakaisi Espoon käytännössä kahteen eri hintaiseen vyöhykkeeseen. Demarit ei kannata joukkoliikenteen käyttäjiä eriarvoistavaa kahden vyöhykkeen Espoota.
 
– Lippujen hinnan korotus olisi ollut aivan väärä signaali tässä tilanteessa. Espoolaisten luottamusta joukkoliikenteeseen pitää näinä aikoina vahvistaa eikä heikentää. Länsimetron viivästyminen ja epäselvyys bussireittien jatkosta on koetellut jo pitkään ihmisten uskoa kaupungin kykyyn hoitaa joukkoliikenneasioita. Kun metro pian saadaan liikkeelle, espoolaisten totuttelu uusiin järjestelyihin tulee vaatimaan aikansa. Nyt pitää kannustaa ihmisiä joukkoliikenteen pariin. Samasta syystä on syytä aloittaa selvitys yhden vyöhykkeen Espoosta, toteaa kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja konsernijaoston puheenjohtaja Maria Guzenina.
 
Kaupunginhallituksen toinen demari Juri Aaltonen on myös tyytyväinen tehtyyn päätökseen.
 
– Viime viikolla valtuustossa hyväksytty Espoo tarina ja strategia lähtevät siitä, että Espoo on kestävän kehityksen esimerkkikaupunki. Joukkoliikenteen matkaosuuden kasvattaminen on tärkeä osa vastuullista kaupunkipolitiikkaa ja siksi joukkoliikenteen lippuhintojen pitää pysyä kohtuullisina, sanoo kaupunginhallituksen jäsen Juri Aaltonen.
 
– Silläkin pitäisi olla jotain merkitystä, että aikoinaan metropäätöksen yhteydessä kirjattiin, että metron rakentamisen kustannukset eivät saa näkyä lippujen hinnoissa, toteaa Guzenina.
 
Lisätiedot:
 
Maria Guzenina, Espoon kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, konsernijaoston puheenjohtaja, puh. 050 512 2282
 
Juri Aaltonen, Espoon kaupunginhallituksen jäsen, puh. 040 553 8336