Ruotsin eduskuntavaalien kynnyksellä

Håkan Friis: Ruotsin eduskuntavaalien kynnyksellä

Haluan alkaa silmäyksellä edelliseen vaalitaistoon neljä vuotta sitten.

Porvaripuolueet (kokoomus, kansanpuolue, keskusta ja kristillisdemokraatit) tekivät historiaa perustamalla poliittisen allianssin sopimalla useista suurista kysymyksistä. Allianssi kävi vahvaa kampanjaa kokoomuksen johdolla, joka kutsui itseään nimellä; Uudet kokoomuslaiset. Samalla Ruotsin Kokoomus otti käyttöön nimen; Uusi työläispuolue.

Istuva sosiaalidemokraattinen hallitus ei ollut täysin onnistunut työllisyystavoitteessaan, joka muodostui helpoksi maalitauluksi kokoomukselle. Kokoomus lupasi työllistää niitä, jotka sijaitsevat kauimpana työmarkkinoista 100 % palkalla. Työn tekeminen tulisi olemaan kannattavaa ja vapautta tulisi lisätä. Valtion ei tulisi ohjata ihmisiä kuten ennen. Avustusjärjestelmiä tulisi vähentää. He puhuivat Työttömyyskassasta ja yleisestä sairausvakuutuksesta alentavaan sävyyn pitämällä niitä avustuksina. Porvarillinen allianssi voitti vaalit niukalla enemmistöllä.

Ennennäkemättömällä vauhdilla porvarihallitus ryhtyi uudistustyöhön. Ensiksi käytiin työttömyyskassaan käsiksi. Perustana oli näkemys, että jokaisen omaan vastuuseen kuuluu, onko työtä vai ei. Sanottiin, että malli on poimittu Suomesta. Kuitenkin lopputulos oli huomattavasti heikompi. Lisäksi palkallisille järjestettiin veronkevennyksiä. Työttömät, sairaat ja eläkeläiset eivät saaneet minkäänlaisia veronkevennyksiä vaan päinvastoin maksujen- ja verojenkorotuksia.

Uusi FRA-laki nuijittiin läpi tiukalla enemmistöllä. Laki tarkoittaa lyhyesti sanottuna, että ketä tahansa voidaan kuunnella sähköisessä viestinnässä sekä maan sisällä että ulkomaan liikenteessä.

Yhtä suurella innolla sairausvakuutussäännöt muutettiin aivan kohtuuttomiksi. Tämä tarkoittaa, että useita kymmeniä tuhansia ihmisiä ajetaan vakuutuksesta ulos tänä vuonna. On vielä liian aikaista sanoa, kuinka moni joutuu sosiaaliluukulle. On vielä vakavampaa, että monet eivät jaksa uudistusta vaan riistävät henkensä. Useita itsemurhayrityksiä on rekisteröity. Alan tutkijat Lundin yliopistossa kutsuvat uutta lakia eräänlaiseksi epäinhimilliseksi kokeilutoiminnaksi.

Kaikessa uudistustyössä hallitus on jättänyt huomioimatta lausunnonantajien näkemyksiä, jotka usein ovat olleet esityksiin hyvinkin kriittisiä.

Tapahtumat ovat aivan omalaatuisia ruotsalaisessa historiassa ja nykymenosta voitaisiin jopa käyttää sanontaa; demokraattinen anarkia.

Työjärjestelyissä ollaan onnistuttu muutamissa tapauksissa aikaansaamaan 100 % työaika, mutta palkka jää alle tavallisen alkupalkan, kun ollaan ns. työharjoittelussa. Esimerkkejä löytyy jopa 2-vuotissopimuksista iäkkäille pitkäaikaistyöttömille, jotka jakson jälkeen siirtyvät vanhuuseläkkeelle. Työmarkkinapolitiikka on täysin kariutunut.

(Ruotsin) Vaalit järjestetään 19. syyskuuta ja jotkut arviot viittaavat siihen, että eläinoikeuskysymykset ratkaisevat miten vaaleissa käy. Kaikki kunnia eläinoikeusasioille. Itse näkisin kumminkin, että ihmisoikeusasiat olisivat ensi kädessä vaikuttamassa vaalitulokseen.

Håkan Friis, yhteiskuntakriitikko

Ent. Pääluottamusmies, Loppuasennustehdas AB Volvo Göteborg
Ent. Puheenjohtaja, Arbetslösas förening i Skåne (työttömien yhdistys Skånessa)

Omaishoidontukeen tehtävä valtakunnallisia parannuksia

Eduskuntavaaliehdokas, Sos. & Terveyslautakunnan pj. Johanna Värmälä: Omaishoidontukeen tehtävä valtakunnallisia parannuksia

Ei turhaan väitetä, että omaishoito on se, joka joutuu ”liipasimelle” aina kun kunnassa on taloudellisesti tiukkaa. Viime keväänä Espoon säästöpäätöksien yhteydessä virkamiehet yrittivät saada sosiaali- ja terveyslautakuntaa säästämään omaishoidontuen määrärahoista. Siihen lautakunta ei  onneksi suostunut. Kesäkuussa virkamiehet päättivät vuorostaan omavaltaisesti, että omaishoidontuen uusia asiakkaita ei enää oteta.

Virkamiehet perustelivat tuota omavaltaista tekoaan sillä, että omaishoitoon varatut määrärahat olivat ylittymässä. Kun keskustelimme asiasta luottamushenkilöiden kesken, päädyimme siihen, että kyseinen määrärahaylitys saisi toteutua ja uusia myönteisiä omaishoidontuen päätöksiä alettiin taas tekemään syksystä alkaen.

Espoossa tehtiin kuitenkin muutoksia omaishoidontuen myöntämisperusteisiin syksyllä 2009. Palasimme lain tasolle omaishoidontuen myöntämisessä ja se toi esille lain epäkohdat.

Lain mukaan kunnat saavat määritellä jokainen makunsa mukaan omaishoidontuen myöntämisen tiettyjä perusteita. Se on johtanut siihen, että omaishoitajat ovat asuinpaikkansa perusteella eriarvoisessa asemassa.

Toisessa kunnassa omaishoitaja menettää lakisääteiset vapaansa, kun hoidettava on jonkun muun kuin omaishoitajan hoidettavana yli kolme vuorokautta lakisääteisten vapaiden lisäksi. Niin tehdään esimerkiksi Vantaalla. Espoossa kyseiset vapaat menettää viiden vuorokauden jälkeen. Joissakin kunnissa järjestetään lakisääteisten vapaiden lisäksi lisävapaita. On myös kuntia, joissa sellaiseen ei ole mahdollisuuksia.

Omaishoidon tuen myöntämisen periaatteita tulisikin yhdenmukaista valtakunnallisesti. Myös omaishoidontukea koskevaa lakia tulisi parantaa. Omaishoitolaki ei voi olla ristiriidassa esimerkiksi perusopetuslain kanssa. Perusopetuslain mukaan lapsen on käytävä koulua, eivätkä oppilaat ja omaishoidotuen saajat voi vaikuttaa koulupäivien pituuteen. Omaishoitajaa ei saa rangaista lapsen koulunkäynnistä niin kuin nyt tehdään. Nykyisen lain mukaan omaishoitajilla on oikeus lakisääteisiin vapaisiin vain, jos heidän hoidettavansa on arkisin poissa kodistaan keskimäärin enintään viisi – seitsemän tuntia arkipäivää kohti.

Laissa pitäisi myös huomioida se, että omaishoitajat elävät erilaisissa elämäntilanteissa. Esimerkiksi yksinhuoltajilla ei ole mahdollisuutta hengähtää päivän aikana samalla tavoin kuin omaishoitajalla, joka on kahden vanhemman perheessä. Olisi kohtuullista, että myös perheen tulotaso otettaisiin huomioon omaishoitoasioissa. Pieni- ja keskituloisille omaishoitajille voisi myöntää lasten kotihoidontuen kaltaista, tulosidonnaista hoitolisää.

Omaishoitajat ansaitsevat parannuksia omaishoitolakiin. Asiat pitää ratkaista eduskunnassa, kun halutaan kohdella eri alueilla asuvia omaishoitajia tasavertaisesti.

Johanna Värmälä (sd.)
Sosiaali- ja terveyslautakunnan pj., Espoo
www.johannavarmala.fi