Helsingin, Espoon ja Vantaan SDP:n valtuustoryhmien puheenjohtajat:

Pääkaupunkiseutu ei tarvitse hallituksen ajamaa sote- eikä maakuntauudistusta.

Hallituksen malli ei ratkaise tämän päivän ongelmia eikä tulevaisuuden haasteita. Hallitus sivuuttaa sote-uudistukselle asetetut alkuperäiset ja tärkeät tavoitteet ajamalla maakuntahallintoa sekä markkinaehtoisuutta palvelutuotantoon.

Kokoomuksen runnoma valinnanvapausmalli ei toisi sosiaali- ja terveydenhuoltoon säästöjä vaan päinvastoin lisää menoja. Kumpaakaan ei pääkaupunkiseudulla tarvita.

Toteutuessaan hallituksen suunnittelemat uudistukset vaarantaisivat erityisesti erikoissairaanhoidon nykyisen korkean tason ja sirpaloisi perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen järkevän työnjaon ja kehittämisen. Tätä työtä on tehty vuosien ajan ja sille työlle pitää juuri nyt antaa kehittymismahdollisuudet. Lisäksi sote-uudistus ja sen rahoitusmalli tässä muodossa vaarantaisi maan tärkeimmän osan, pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn.

Maakuntauudistus ei toisi pääkaupunkiseudulle mitään lisäarvoa. Jos maakuntauudistus kuitenkin runnotaan läpi, maakunnille pitäisi lainsäädännössä varata mahdollisuus järjestää hallintonsa ja palvelunsa alueen erityispiirteet huomioon ottaen, perustuslain velvoitteita unohtamatta. Selkeintä olisi, että maakunta mahdollistaisi pääkaupunkiseudun kuntien oman palvelutuotannon yhdessä yksityisen ja kolmannen sektorin täydentävien palvelujen kanssa.
SDP:n pääkaupunkiseudun valtuustoryhmien puheenjohtajat

Markku Sistonen

Espoon valtuustoryhmän puheenjohtaja

Eveliina Heinäluoma
Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja

Sirkka-Liisa Kähärä
Vantaan valtuustoryhmän puheenjohtaja

Hyvä arki kuuluu jokaiselle espoolaisille

Espoon valtuusto hyväksyi tänään 11.9.2017 uuden kaupunkistrategian.Espoon demarit ovat tyytyväisiä saavutettuun lopputulokseen kaksi viikkoa strategiasta käytyjen neuvottelujen jälkeen.
 
Espoolaisten hyvinvointi on monien tekijöiden summa. Demareille neuvotteluissa tärkeitä olivat niin arjen perussujuvuutta rikastuttavat linjaukset kuin tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kysymykset.
 
– Lähiluonto ja lähiliikuntapaikat ovat tärkeitä espoolaisten hyvinvoinnin ylläpitäjiä kasvavassa ja tiivistyvässä kaupungissa. Tämä demareiden neuvottelutavoite on nyt selkeänä uutena linjauksena kaupungin strategiassa, sanoo ryhmänjohtaja Markku Sistonen.
 
Demarit pitivät neuvottelutavoitteenaan etenkin espoolaisten perheiden, ikääntyneiden ja erityisryhmien hyvinvoinnin lisäämistä.
 
– Ikääntyvät ihmiset ovat Espoon voimavara, joiden hyvinvoinnista pitää huolehtia. Osa tätä työtä on yksinäisyyden aiheuttamien ongelmien vähentäminen ja ikääntyneiden toimintaedellytysten turvaaminen, sanoo kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Maria Guzenina. Hän korostaa, että Espoon on oltava hyvä kaupunki kaiken ikäisille ja taustaisille vauvasta mummoon ja vaariin.
– Maksuttomaan varhaiskasvatukseen tähtäävä kokeilu kaikille viisi vuotta täyttäneille on meille demareille erityisen tärkeä asia, kuten on myös subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttäminen ja hyvästä henkilöstömitoituksesta kiinni pitäminen, Guzenina painottaa.
 
– Vammaisten käytettävissä on oltava riittävät palvelut, joilla mahdollistetaan yhdenvertainen elämä suhteessa muihin asukkaisiin, toteaa ryhmän varapuheenjohtaja Liisa Kivekäs.
 
– Ensimmäistä kertaa kaupunki lupaa kaikille terveet ja toimivat koulutilat. Sisäilmaongelmaiset  koulur ja päiväkodit tulevat poistumaan, sanoo opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen Martti Hellström.
 
– Julkinen liikenne huomioidaan strategiassa hyvin. Lippujen hintojen luvataan pysyvän kohtuullisina ja liityntäliikenteen toimivuus varmistetaan. Tämä on erityisen tärkeää metron aloittaessa liikenteensä, sanoo kaupunginhallituksen jäsen Juri Aaltonen.
 
Strategiassa kiinnitetään huomiota myös maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen.
 
– Myös maahanmuuttajat ovat Espoon voimavara. Siksi on tärkeää, että strategia kiinnittää huomiota myös heidän opiskeluedellytystensä turvaamiseen ja  työllistymiseen, sanoo Osallistava Espoo -ohjelmaryhmän puheenjohtaja Habiba Ali.
 
– Syrjäytymisen ehkäisy ja siihen liittyen nuorten harrastustakuu on ollut meidän demareiden pitkäaikainen hanke. Tämä eteni erinomaisesti uudessa strategiassa, sanoo Sistonen.
 
Sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja Johanna Värmälä korostaakin, että demareiden tavoite perheiden tukemisesta ja lasten ja nuorten pahoinvoinnin ehkäisemisestä strtegisena linjauksena on kestävän Espoon pohja.
 
Espoossa 11.9.2017
 
Markku Sistonen, valtuustoryhmän puheenjohtaja, 046 8773884
Maria Guzenina, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, 050 5122282
Juri Aaltonen, kaupunginhallituksen jäsen, 040 553 9536
Habiba Ali, Osallistuva Espoo -ohjelmaryhmän puheenjohtaja, 045 8600015
Martti Hellström, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen, 045 1118156
Liisa Kivekäs, valtuustoryhmän varapuheenjohtaja, 049 0411051
Johanna Värmälä, sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja, 050 5927619

Katupartioita ei tarvita Espoossa

Espoon demarit: Katupartioita ei tarvita Espoossa

Espoon demareiden kunnallisjärjestö katsoo, että kansalaisten omia katupartioita ei tarvita turvaamaan ulkona liikkumista Espoossa. Yleisen turvallisuuden varmistaminen on poliisin virkatehtävä.
On käynyt ilmi, että eräillä jo toimivien katupartioiden jäsenillä on tuomioita väkivaltarikoksista ja yhteyksiä ulkomaalaisvastaisiin ääriliikkeisiin. Tällaiset järjestyksenvalvojat aiheuttavat lähinnä pelkoa kansalaisten keskuudessa.

 

Espoon demarit rohkaisevat jokaista toimimaan avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Sen sijaan että pelotellaan muualta tulleiden erilaisuudella, tulisi löytää yhteistä tekemistä ja luontevaa arkipäiväistä rinnakkaineloa. Katupartioiden sijaan kannattaisi perustaa urheilu- ja muita harrastekerhoja, joihin eri taustalla olevat ihmiset olisivat tervetulleita. Hyviä mahdollisuuksia järjestäytyneeseen vapaaehtoistoimintaan on tarjolla myös turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa.

Ruotsin eduskuntavaalien kynnyksellä

Håkan Friis: Ruotsin eduskuntavaalien kynnyksellä

Haluan alkaa silmäyksellä edelliseen vaalitaistoon neljä vuotta sitten.

Porvaripuolueet (kokoomus, kansanpuolue, keskusta ja kristillisdemokraatit) tekivät historiaa perustamalla poliittisen allianssin sopimalla useista suurista kysymyksistä. Allianssi kävi vahvaa kampanjaa kokoomuksen johdolla, joka kutsui itseään nimellä; Uudet kokoomuslaiset. Samalla Ruotsin Kokoomus otti käyttöön nimen; Uusi työläispuolue.

Istuva sosiaalidemokraattinen hallitus ei ollut täysin onnistunut työllisyystavoitteessaan, joka muodostui helpoksi maalitauluksi kokoomukselle. Kokoomus lupasi työllistää niitä, jotka sijaitsevat kauimpana työmarkkinoista 100 % palkalla. Työn tekeminen tulisi olemaan kannattavaa ja vapautta tulisi lisätä. Valtion ei tulisi ohjata ihmisiä kuten ennen. Avustusjärjestelmiä tulisi vähentää. He puhuivat Työttömyyskassasta ja yleisestä sairausvakuutuksesta alentavaan sävyyn pitämällä niitä avustuksina. Porvarillinen allianssi voitti vaalit niukalla enemmistöllä.

Ennennäkemättömällä vauhdilla porvarihallitus ryhtyi uudistustyöhön. Ensiksi käytiin työttömyyskassaan käsiksi. Perustana oli näkemys, että jokaisen omaan vastuuseen kuuluu, onko työtä vai ei. Sanottiin, että malli on poimittu Suomesta. Kuitenkin lopputulos oli huomattavasti heikompi. Lisäksi palkallisille järjestettiin veronkevennyksiä. Työttömät, sairaat ja eläkeläiset eivät saaneet minkäänlaisia veronkevennyksiä vaan päinvastoin maksujen- ja verojenkorotuksia.

Uusi FRA-laki nuijittiin läpi tiukalla enemmistöllä. Laki tarkoittaa lyhyesti sanottuna, että ketä tahansa voidaan kuunnella sähköisessä viestinnässä sekä maan sisällä että ulkomaan liikenteessä.

Yhtä suurella innolla sairausvakuutussäännöt muutettiin aivan kohtuuttomiksi. Tämä tarkoittaa, että useita kymmeniä tuhansia ihmisiä ajetaan vakuutuksesta ulos tänä vuonna. On vielä liian aikaista sanoa, kuinka moni joutuu sosiaaliluukulle. On vielä vakavampaa, että monet eivät jaksa uudistusta vaan riistävät henkensä. Useita itsemurhayrityksiä on rekisteröity. Alan tutkijat Lundin yliopistossa kutsuvat uutta lakia eräänlaiseksi epäinhimilliseksi kokeilutoiminnaksi.

Kaikessa uudistustyössä hallitus on jättänyt huomioimatta lausunnonantajien näkemyksiä, jotka usein ovat olleet esityksiin hyvinkin kriittisiä.

Tapahtumat ovat aivan omalaatuisia ruotsalaisessa historiassa ja nykymenosta voitaisiin jopa käyttää sanontaa; demokraattinen anarkia.

Työjärjestelyissä ollaan onnistuttu muutamissa tapauksissa aikaansaamaan 100 % työaika, mutta palkka jää alle tavallisen alkupalkan, kun ollaan ns. työharjoittelussa. Esimerkkejä löytyy jopa 2-vuotissopimuksista iäkkäille pitkäaikaistyöttömille, jotka jakson jälkeen siirtyvät vanhuuseläkkeelle. Työmarkkinapolitiikka on täysin kariutunut.

(Ruotsin) Vaalit järjestetään 19. syyskuuta ja jotkut arviot viittaavat siihen, että eläinoikeuskysymykset ratkaisevat miten vaaleissa käy. Kaikki kunnia eläinoikeusasioille. Itse näkisin kumminkin, että ihmisoikeusasiat olisivat ensi kädessä vaikuttamassa vaalitulokseen.

Håkan Friis, yhteiskuntakriitikko

Ent. Pääluottamusmies, Loppuasennustehdas AB Volvo Göteborg
Ent. Puheenjohtaja, Arbetslösas förening i Skåne (työttömien yhdistys Skånessa)

Omaishoidontukeen tehtävä valtakunnallisia parannuksia

Eduskuntavaaliehdokas, Sos. & Terveyslautakunnan pj. Johanna Värmälä: Omaishoidontukeen tehtävä valtakunnallisia parannuksia

Ei turhaan väitetä, että omaishoito on se, joka joutuu ”liipasimelle” aina kun kunnassa on taloudellisesti tiukkaa. Viime keväänä Espoon säästöpäätöksien yhteydessä virkamiehet yrittivät saada sosiaali- ja terveyslautakuntaa säästämään omaishoidontuen määrärahoista. Siihen lautakunta ei  onneksi suostunut. Kesäkuussa virkamiehet päättivät vuorostaan omavaltaisesti, että omaishoidontuen uusia asiakkaita ei enää oteta.

Virkamiehet perustelivat tuota omavaltaista tekoaan sillä, että omaishoitoon varatut määrärahat olivat ylittymässä. Kun keskustelimme asiasta luottamushenkilöiden kesken, päädyimme siihen, että kyseinen määrärahaylitys saisi toteutua ja uusia myönteisiä omaishoidontuen päätöksiä alettiin taas tekemään syksystä alkaen.

Espoossa tehtiin kuitenkin muutoksia omaishoidontuen myöntämisperusteisiin syksyllä 2009. Palasimme lain tasolle omaishoidontuen myöntämisessä ja se toi esille lain epäkohdat.

Lain mukaan kunnat saavat määritellä jokainen makunsa mukaan omaishoidontuen myöntämisen tiettyjä perusteita. Se on johtanut siihen, että omaishoitajat ovat asuinpaikkansa perusteella eriarvoisessa asemassa.

Toisessa kunnassa omaishoitaja menettää lakisääteiset vapaansa, kun hoidettava on jonkun muun kuin omaishoitajan hoidettavana yli kolme vuorokautta lakisääteisten vapaiden lisäksi. Niin tehdään esimerkiksi Vantaalla. Espoossa kyseiset vapaat menettää viiden vuorokauden jälkeen. Joissakin kunnissa järjestetään lakisääteisten vapaiden lisäksi lisävapaita. On myös kuntia, joissa sellaiseen ei ole mahdollisuuksia.

Omaishoidon tuen myöntämisen periaatteita tulisikin yhdenmukaista valtakunnallisesti. Myös omaishoidontukea koskevaa lakia tulisi parantaa. Omaishoitolaki ei voi olla ristiriidassa esimerkiksi perusopetuslain kanssa. Perusopetuslain mukaan lapsen on käytävä koulua, eivätkä oppilaat ja omaishoidotuen saajat voi vaikuttaa koulupäivien pituuteen. Omaishoitajaa ei saa rangaista lapsen koulunkäynnistä niin kuin nyt tehdään. Nykyisen lain mukaan omaishoitajilla on oikeus lakisääteisiin vapaisiin vain, jos heidän hoidettavansa on arkisin poissa kodistaan keskimäärin enintään viisi – seitsemän tuntia arkipäivää kohti.

Laissa pitäisi myös huomioida se, että omaishoitajat elävät erilaisissa elämäntilanteissa. Esimerkiksi yksinhuoltajilla ei ole mahdollisuutta hengähtää päivän aikana samalla tavoin kuin omaishoitajalla, joka on kahden vanhemman perheessä. Olisi kohtuullista, että myös perheen tulotaso otettaisiin huomioon omaishoitoasioissa. Pieni- ja keskituloisille omaishoitajille voisi myöntää lasten kotihoidontuen kaltaista, tulosidonnaista hoitolisää.

Omaishoitajat ansaitsevat parannuksia omaishoitolakiin. Asiat pitää ratkaista eduskunnassa, kun halutaan kohdella eri alueilla asuvia omaishoitajia tasavertaisesti.

Johanna Värmälä (sd.)
Sosiaali- ja terveyslautakunnan pj., Espoo
www.johannavarmala.fi