Miksi Kauniainen ja Espoo yhteen?

Maassamme on juuri nyt harvinaisen monta sisäpoliittista asiaa päätöksenteossa.  Heti presidentinvaalien jälkeen esiin nostettiin kolme megaluokan asiaa, kuntauudistus, puolustusvoimia koskeva uudistus ja Nokian Salon tuotantolaitosten kohtalo. Muutama päivä tämän mediahöykytyksen jälkeen mukaan liittyi vielä neljäs tärkeä aihe, miten käy Finnairin?

Kuntauudistuksessa esiteltiin kartta, jossa Suomen yli 300 kunnasta jäisi elämään vain noin 70. Espoota ja Helsingin seutua koski se esityksen kohta, jossa Helsinki, Espoo, Vantaa, Sipoo ja Kauniainen yhdistettäisiin yhdeksi  kunnaksi.

Tätä tilannetta oli edeltänyt jo viikkoja sitten Helsingin Sanomien (lue Helsingin kaupungin Sanomat) kirjoitus, jossa sanottiin, että Helsingin seudun viiden kunnan kuntaliitos on edellytys sille, että muuallakin maassa ymmärretään liittyä yhteen. Ja jos niin ei kävisi, niin Helsingin seutu antaisi väärän signaalin.

Näin ei kuitenkaan ole. Onhan aivan eri asia, jos puhutaan kunnista, joiden keskikoko lienee noin 10.000 asukasta ja joiden kokoamista yhteen työssäkäyntialueillaan on nyt esitetty.  Helsingin uuden suurkunnan koko olisi maassamme megaluokkaa, asukasmäärä olisi yli miljoona.

Niinpä Helsingin seudulla pitää puhua metropolihallinnosta ja kokonaan erillisestä ratkaisusta. Mikä muualla pätee liitosten perusteluksi, ei päde täällä. Tarvitaan jo vuosikymmen sitten mietitty esitys demokraattisesta seutuhallinnosta, metropolivaltuustosta, joka hoitaisi Helsingin seudun työssäkäyntialueen maankäytön, asumisen ja liikenteen asiat (eli MAL-asiat). Tätä esitti ns. Erkki Tuomiojan komitea.

Tämä metropolihallinto olisi parhaimmillaan Helsingin. Espoon ja Vantaan vahvojen peruskuntien yhteisö. Mukaan voisivat tulla myös ns. kehyskunnat.

Miksi ko. luettelosta puuttuu Kauniainen?

No siksi, että nyt on korkea aika yhdistää Kauniainen ja Espoo.

Tämä on perusteltua mm. siksi, että pian on rakenteilla Leppävaara-Kauklahti kaupunkirata, joka halkaisee Kauniaisen kaupungin. On suorastaan välttämätöntä, että Kauniaisten alue on mukana rahoittamassa ko. hanketta täysimääräisesti.

Toisekseen olen rekisteröinyt menneinä vuosina noin kymmenkunta pientä rajantarkistusesitystä, joita ovat tehneet Espoon ja Kauniaisten rajalla asuvat hyvistä syistä. Kaupunkien raja on murtoviiva, joka jakaa tekniset tehtävät ja usein jopa kadunpidon epäselvästi kunnasta toiseen. Kadut saattavat katkeilla rajalle ja asukkaiden sujuva kulkeminen estyy.

On myöskin niin, että rajan kirojen johdosta jää hyvin rakennettavia alueita raiskioiksi, kuten on käynyt esim. Turun väylän mäellä Kasavuoressa Kirkkojärveltä Helsingin suuntaan. Nyt kun pitäisi tiivistää asumista, on tällaisten raiskioiden olemassaolo oikeastaan anteeksiantamatonta tuhlausta.

Jo noin 40 vuotta sitten tullessani ensi kertaa Espoon valtuuston jäseneksi, jäi mieleeni silloisen Espoon apulaiskaupunginjohtaja Veikko Rantalan vaatimus: Kauniainen ja Espoo yhteen. Olisiko nyt oikea aika – edellä mainituilla perusteluilla?

Martti Tieaho

MATKALIPPU-UUDISTUKSESSA VOITTAJIA JA HÄVIÄJIÄ

Keskustelu kuntien yhdistämisestä käy kuumana. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä tämä vaihe on ohitettu jo aikoja sitten. Liikenteessä kuntarajoista on pelkkää haittaa, sillä työ-, koulu- ja vapaa-ajanmatkustaminen ei niitä seuraa. Matkalippujen hinnoissa rajat kuitenkin näkyvät. Pitkätkin kunnan sisäiset matkat ovat edullisia, mutta hinta nousee heti, kun kuntaraja ylitetään.

Pääkaupunkiseudun uutta joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmää on suunniteltu vuodesta 2006 lähtien. Nyt ollaan sinä vaiheessa, että kuntien pitää antaa lausuntonsa maaliskuun loppuun mennessä.

Lausunnolla oleva malli perustuu kaarimaisiin vyöhykkeisiin. Pääkaupunkiseutu jakautuisi A, B ja C vyöhykkeisiin. Lipun hinta perustuisi etäisyyteen Helsingin keskustasta ja lippu olisi ostettava vähintään kahdelle kaarelle eli esim. AB:lle tai BC:lle. Kunnat antavat nyt lausunnon kolmesta vaihtoehdosta 1) Perusvaihtoehto, 2) Suur-Matinkylä B-kaarella ja 3) Kehä III B-kaaren ulkorajana Vantaalla.

Perusvaihtoehdossa A-kaari päättyisi Helsingin sisällä noin Huopalahden tasolle. B ja C kaaren raja kulkisi Espoossa Haukilahden ja Matinkylän välistä pohjoista kohti niin, että Viherlaakso, Laaksolahti ja Rajatorppa olisivat B-vyöhykkeelle. Suur-Matinkylä -vaihtoehdossa Matinkylä jäisi kokonaan B-kaarelle. Kolmannessa vaihtoehdossa B-kaari olisi vielä laajempi.

Keskeinen kysymys on se, miten kaarien rajat piirretään. Erityisesti tällä on merkitystä, jos päivittäinen matka suuntautuu Espoosta Helsinkiin. Jos koti sijaitsee B-kaarelle, matkalipun hinta todennäköisesti laskee nykyisestä. Jos taas koti sijaitsee C-kaarella, lippu on ostettava ABC-kaarelle, jolloin lipun hinta nousee nykyisestä.

Eri vaihtoehdoissa nimenomaan B-kaaren ulkoraja on espoolaisille tärkeä kysymys, koska raja kulkee Espoon keskeltä. B-kaarelle sijoittuisi vaihtoehto 1:ssä 35 %, vaihtoehto 2:ssa 49 % ja vaihtoehto 3:ssa 57 % espoolaisista.

Aika monella matkalippujen hinnat halpenisivat ja joukkoliikenteen käytön uskotaan lisääntyvän. Kuulostaa hyvältä. Kysymys ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen, koska joukkoliikenteen kustannukset jaetaan puoliksi matkalipun ostajien ja kotikunnan kesken. Mitä halvempia espoolaisten matkaliput ovat, sitä enemmän Espoo maksaa. Nyt Espoo maksaa joukkoliikenteestä vajaat 50 miljoonaa euroa vuodessa. Perusvaihtoehto nostaisi kustannuksia 10,3 miljoonaa euroa, vaihtoehto 2:n lisäys olisi 12,1 miljoonaa euroa ja vaihtoehto 3:n 12,3 miljoonaa euroa. Nämä rahat kerätään meidän yhteisistä kunnallisveroista.

Minusta on tärkeää, että joukkoliikenteen käyttö lisääntyy Espoossa. Jos uudistuksella voidaan tämä saavuttaa, se on hintansa väärtti.

Hannele Kerola

Metropolivaalit ovat tärkeät espoolaisille!

Eduskuntavaaliehdokas Fredrik Almqvist:  Metropolivaalit ovat tärkeät espoolaisille!

Helsingin kaupunginjohtaja maalailee uhkakuvaa, että valtiovalta eduskuntavaalien jälkeen pakottaa Espoon, Kauniaisen ja Vantaan liittymään Helsinkiin. Perustuuko tämä hänen tietoihinsa siitä mitä johtavat kokoomuspoliitikot pääkaupunkiseudulla ja valtakunnan tasolla suunnittelevat silmälläpitäen huhtikuun hallitusneuvotteluja?

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen ei ole ratkaisu ongelmiin, jotka liittyvät maankäyttöön, asuntorakentamiseen ja liikenteen kehittämiseen.  Monoliittinen Metropolikaupunki synnyttäisi lisäksi uusi ongelmia. Se loisi lisää byrokratiaa, vaikeuttaisi kunnallisten peruspalvelujen asukaslähtöistä toteuttamista ja väestön tarpeisiin perustuvaa kehittämistä. Edelleen se lisäisi epätasa-arvoa Metropolin eri alueiden välillä, jolloin riski ”ghettojen” syntymisestä kasvaa.

Itsenäiset kaupungit voivat sen sijaan kehittää modernia yhteistyöverkostoa, joka antaa etuja paremman tehokkuuden ja terävämmän kilpailukyvyn muodossa, minkä koko Uusimaa tarvitsee omalta ”Metropolialueeltaan”. Tällä tavoin voimme myös turvata hyvinvoinnin, joka osaltaan on edellytys kilpailukyvylle, myös kansainvälisesti.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jatkamme jo olemassa olevien yhteistyömuotojen kehittämistä liikenteen (HSL), ympäristöpalvelujen (HSY) ja koulutuksen (esim. ammattikorkeakoulut) aloilla. Maankäytön ja asuinrakentamisen suunnittelun osalta tarvitaan kaupunkien ja kuntien välistä nykyistä sitovampaa yhteistyötä. Kaikki edellä mainitut toiminnot voisivat tasavertaisesti kuulua uuteen ”Uudenmaan liittoon”, jolla olisi nykyistä laajempi päätösvalta. Myös erikoissairaanhoito sopisi tähän kokonaisuuteen, jota varten ei tarvita uutta byrokratiaa eikä uusia virkoja.

Nyt on tärkeää keskustella miten demokraattinen päätösvalta toteutetaan tässä alueellisessa yhteistyöorganisaatiossa; kansanvaaleilla valitun alueparlamentin vai kaupunkien valtuustojen siihen nimeämien edustajien kautta. Uskon suoralla kansanvaalilla valittavan alueparlamentin paremmuuteen, koska se lisäisi uusmaalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaisi uusmaalaista identiteettiä.

Kansanedustajat päättävät vaalien jälkeen pääkaupunkiseudun kaupunkien kohtalosta. Ratkaisu vaikuttaa koko Uudenmaan kehitykseen. Äänestäjien on erittäin tärkeää saada tietää miten ennakoidut äänimagneetit espoolaiset Alexander Stubb ja Jyrki Katainen suhtautuvat tähän metropoli-kysymykseen.