Espoonlahtelaiset eivät halua asua rakennustyömaalla

Espoonlahden Demarit: Espoonlahtelaiset eivät halua asua rakennustyömaalla.

Espoon voimakas väestönkasvu heijastuu Espoonlahdessa noin 7000 asukaan lisäykseen seuraavan kymmenen vuoden aikana.  Lisäksi metron käyttöönotto 2022 lisää rakentamista Espoonlahdessa  ja sen ympäristössä paljon.

Espoonlahden Demarit vaativat, että rakentamista tulee koordinoida kaupunginosan sisällä siten, että asukkaat eivät joudu asumaan seuraavaa kymmentä, kahtakymmentä vuotta ’rakennustyömaalla’.

Metron käyttöönotto 2020-luvun alussa tuo odotetun raideliikenteen kaupunginosaan. Kaupungin tulee panostaa metroyhtiön omistajaohjaukseen siten, että toteutus ei myöhästy tällä hetkellä ilmoitetusta aikataulusta.
Espoonlahden Demarit ovat tyytyväisiä nykyisen kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajan Maria Guzeninan määrätietoisesta ja asiantuntevasta otteesta asian hoitamisessa.

Kysymykset ja lisätiedustelut:
Jukka Vilske, p. 040 5006886 tai sähköisesti jvilske@kolumbus.fi
Espoonlahden Demarit – puheenjohtaja 2017
Espoon Demarit – puheenjohtaja 2018

Etelä- Espoon demarit: Osa suorista bussilinjoista Helsinkiin on säilytettävä

Länsimetro on juuri aloittanut toimintansa. HSL on ilmoittanut, että Etelä-Espoossa metron varrella olevat suorat bussilinjat  Helsinkiin lopetetaan 2.1. 2018 alkaen. Saunalahden, Kivenlahden, Soukan, Iivisniemen, Nöykkiön ja Latokasken syöttöliikenne ohjattaisiin Matinkylään. Tämä päätös johtaisi  toteutuessaan liikenteellisen katastrofiin.

Päätös aiheuttaisi kohtuuttomia  ongelmia asukkaille ja työmatkaliikenteelle.

Etelä-Espoon Demarit vaativatkin, että  metroyhteyden rinnalla osa suorista bussilinjoista Helsinkiin tulee säilyttää, kunnes metroliikenne ulottuu Kivenlahteen saakka. Espoon tulee varmistaa, että  sujuva joukkoliikenne  on mahdollista  metron 2-vaiheen valmistumiseen saakka, nyt kun siihen vielä on mahdollisuus  vaikuttaa.

Markku Sistonen
puheenjohtaja

046 8773884

Pekka Vaara Länsimetro Oy:n hallituksen jäsen: Metron asemaseudut tiivistyvät – asukkaiden ja ympäristön eduksi

Länsimetro rakentuu vihdoinkin vauhdilla, vuosikymmenien jahkailun jälkeen. Valitukset on saatu käsiteltyä pois tieltä demokraattisten päätösten toteutumista estämästä. Näillä näkymin metroliikenne alkaa Matinkylään saakka loppuvuodesta 2015. Myös metrohankkeen budjetti näyttää monen yllätykseksi ja joidenkin harmiksi pitävän.
Metron toteutumisen myötä on noussut esiin mahdollisuus uudistaa ja kehittää metroasemien ympäristöjen maankäyttöä. Yleisesti hyväksytty ja monin tutkimuksin vahvistettu tosiasia on, että kaupunkirakenteiden tiivistäminen on tehokkainta ilmastopolitiikkaa. Ekologisesti kestävän yhdyskunnan perusedellytys on riittävä maankäytön tehokkuus ja asukastiheys. Tehokas raideliikenne on vähiten päästöjä aiheuttava liikennemuoto.
Useimpien Länsimetron asemaseutujen ympäristössä on mahdollisuus uudisrakentamisella ja maankäyttöä tiivistämällä rakentaa uusia asuntoja, palveluita ja työpaikkoja. Metroasemat tulevat luonteviksi osiksi asemaseutujen palvelukeskuksia ja asuinkiinteistöjä. Kauempaa tuleva liityntäliikenne busseilla, polkupyörillä ja myös henkilöautojen liityntäpysäköinti on mahdollista sujuvasti liittää näihin palvelukeskuksiin.
Länsimetron asemien ympäristöön on tulossa merkittäviä määriä uusia asuntoja Koivusaareen, Keilalahteen, Tapiolaan Urheilupuistoon ja Niittykumpuun. Metroasemat liittyvät uusiin tai uudistuviin kauppa- ja palvelukeskuksiin Lauttasaaressa, Tapiolassa, Urheilupuistossa, Niittykummussa ja Matinkylässä. Uusille työpaikoille on tilaa Keilalahdessa, Otaniemessä, Tapiolassa ja Niittykummussa. Otaniemessä metroasema tulee aivan Aalto-yliopiston kampuksen ytimeen. Uuden tiede-, taide- ja teknologiakeskittymän vaikutukset heijastuvat metrorataa pitkin muualle Etelä-Espooseen.
Espoon väkiluku kasvaa muuttoliikkeen ja luonnollisen kasvun myötä 3000-4000 henkeä vuodessa. Asuntojen tarvetta lisää myös asumisväljyyden kasvu. Kaikkialle tasaisena mattona leviävien pientalopeltojen lisäksi tulee meidän tarjota myös kaupunkimaisen asumisen ja elämisen mahdollisuus sitä haluaville. Niitä voidaan hyvällä suunnittelulla luoda metroasemien ja kaupunkiratojen asemaseutujen ympäristöihin nykyisiä viihtyisiä asuinympäristöjä pilaamatta.

Artikkeli kategoriassa