Pike Hilakari

Saimme eduskuntavaaliehdokaslistaamme vielä rautaisen lisäyksen: Pirjo ’Pike Hilakarin!
Hilakari on 48 vuotias tietokirjailija ja toimittaja: erityisiä painopisteitä Hilakarilla on terve ja luonnonmukainen rakentaminen, sisäilmaongelmien ratkaisukeskeinen hoitaminen sekä ilmastonmuutos.

Lisäksi Hilakari painottaa lapsiperheiden hyvinvointia, koulutusta sekä julkisen liikenteen kehittämistä.

Meillä taitaa olla sama suunta!

Eduskuntavaaliehdokkaat

Eduskuntavaalikevät edessä, tuleeko näistä ilmastovaalit, sotevaalit, verovaalit, koulutusvaalit – vai vaalit koko yhteiskunnan kestävän tulevaisuuden puolesta?

Tässä kansanedustajaehdokkaamme Espoosta – voit äänestää heistä vain yhtä, mutta heitä kaikkia kannattaa pitää silmällä! 🤓

Maria GuzeninaKansanedustaja49
Timo HarakkaKansanedustaja, toimittaja55
Habiba AliAsioimistulkki, projektikoordinaattori31
Veronica KalhoriFilosofian tohtori, koordinaattori
Filosofia doktor, koordinator
34
Markku SistonenLiikuntapalvelupäällikkö59
Johanna VärmäläSairaanhoitaja (YAMK), erityisasiantuntija47
Ali AbdirahmanKirjastovirkailija57     .
Helena Marttila Valtiotieteiden maisteri, ilmastoaktiivi34

Metropolivaalit ovat tärkeät espoolaisille!

Eduskuntavaaliehdokas Fredrik Almqvist:  Metropolivaalit ovat tärkeät espoolaisille!

Helsingin kaupunginjohtaja maalailee uhkakuvaa, että valtiovalta eduskuntavaalien jälkeen pakottaa Espoon, Kauniaisen ja Vantaan liittymään Helsinkiin. Perustuuko tämä hänen tietoihinsa siitä mitä johtavat kokoomuspoliitikot pääkaupunkiseudulla ja valtakunnan tasolla suunnittelevat silmälläpitäen huhtikuun hallitusneuvotteluja?

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen ei ole ratkaisu ongelmiin, jotka liittyvät maankäyttöön, asuntorakentamiseen ja liikenteen kehittämiseen.  Monoliittinen Metropolikaupunki synnyttäisi lisäksi uusi ongelmia. Se loisi lisää byrokratiaa, vaikeuttaisi kunnallisten peruspalvelujen asukaslähtöistä toteuttamista ja väestön tarpeisiin perustuvaa kehittämistä. Edelleen se lisäisi epätasa-arvoa Metropolin eri alueiden välillä, jolloin riski ”ghettojen” syntymisestä kasvaa.

Itsenäiset kaupungit voivat sen sijaan kehittää modernia yhteistyöverkostoa, joka antaa etuja paremman tehokkuuden ja terävämmän kilpailukyvyn muodossa, minkä koko Uusimaa tarvitsee omalta ”Metropolialueeltaan”. Tällä tavoin voimme myös turvata hyvinvoinnin, joka osaltaan on edellytys kilpailukyvylle, myös kansainvälisesti.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jatkamme jo olemassa olevien yhteistyömuotojen kehittämistä liikenteen (HSL), ympäristöpalvelujen (HSY) ja koulutuksen (esim. ammattikorkeakoulut) aloilla. Maankäytön ja asuinrakentamisen suunnittelun osalta tarvitaan kaupunkien ja kuntien välistä nykyistä sitovampaa yhteistyötä. Kaikki edellä mainitut toiminnot voisivat tasavertaisesti kuulua uuteen ”Uudenmaan liittoon”, jolla olisi nykyistä laajempi päätösvalta. Myös erikoissairaanhoito sopisi tähän kokonaisuuteen, jota varten ei tarvita uutta byrokratiaa eikä uusia virkoja.

Nyt on tärkeää keskustella miten demokraattinen päätösvalta toteutetaan tässä alueellisessa yhteistyöorganisaatiossa; kansanvaaleilla valitun alueparlamentin vai kaupunkien valtuustojen siihen nimeämien edustajien kautta. Uskon suoralla kansanvaalilla valittavan alueparlamentin paremmuuteen, koska se lisäisi uusmaalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaisi uusmaalaista identiteettiä.

Kansanedustajat päättävät vaalien jälkeen pääkaupunkiseudun kaupunkien kohtalosta. Ratkaisu vaikuttaa koko Uudenmaan kehitykseen. Äänestäjien on erittäin tärkeää saada tietää miten ennakoidut äänimagneetit espoolaiset Alexander Stubb ja Jyrki Katainen suhtautuvat tähän metropoli-kysymykseen.