Kooste Ovalan koulu- ja lukioverkkokouksesta

Mika Erik Wallsin kooste hektisestä ja osin hyvin kiihkeästä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan koulu-ja lukioverkkokokouksesta (14.2.)

Koko kouluverkko (siis perusopetuksessa) päätettiin siirtää ylimääräiseen Ovalan kokoukseen 6.3, liki 40 muutosesityksen evästyksin, uudelleen valmisteltavaksi ja virkamiehet lupasivat ottaa kaikki esitykset huomioon, tällä kertaa. Pidin huolta, että demarien kannat ja painotukset tulivat kirjattua ja huomioitua jatkovalmistelussa.

Tämän jälkeen seurasi puolen tunnin ryhmien välinen neuvottelu ja muiden kokoustauko, lukioverkosta, koska se oli pakko päättää parhaillaan menevien lukiovalintojen ja -hakujen takia. Kävimme läpi lukio lukiolta, mistä olemme yksimielisiä, mistä emme ja saimme aikaan lukioverkosta kompromissin siten, että mm. meille demareille mutta myös vasemmistolle ja vihreille tärkeä Meri-Matti saatiin ensinnäkin kirjattua tilankäyttösuunnitelmaan Kaitaan lukion siirtoesitykseen (Matinkylään, 2022) koplaten siten, että siellä suunnitelmassa ja päätösesityksen liitteessä lukee nyt ”Matinkylän lukio” ja suluissa Meri-Matti, tosin aika 2022 (aloitus) ja tämän kirjauksen lisäksi Kaitaan lukion siirto (joka linkittyy suoraan Meri-Mattiin ja Matinkylään) siis palautettiin erikseen valmisteltavaksi 6.3 ylimääräiseen Ovalan kokoukseen. Kauklahti/EYL päätettiin palauttaa uudelleen valmisteltavaksi (lisää tästä vielä tuonnempana).

Tietotien/Tietokylän osalta teimme ratkaisun, jossa sinne ei nimellisesti siirtyisi vielä mikään lukio ennen kuin kaikki tarvittavat kustannus- ym. vertailut ja alakoulujen tarvitsemat lisäresurssit es. siirtokelpoisten tyyppikoulujen osalta on selvitetty; ainoastaan Olarin lukion osalta kirjaus, että siirtyy Otaniemeen (huom! ei siis välttämättä Tietotielle sekään). Lukioiden palveluverkon osalta lautakunta päätti muutoin esittelijän – kokouksen aikana – muutetun esityksen mukaan, että Espoonlahden lukio, Etelä-Tapiolan lukio, Kuninkaantien lukio, Leppävaaran lukio ja Tapiolan lukio säilyvät nykyisillä paikoillaan. Pohjois-Tapiolan lukio ja Haukilahden lukio jatkavat Otaniemessä. Viherlaakson lukio siirtyy Kutojantieltä Viherlaaksoon.

Kokous oli teknisesti erittäin haastava ja hankala kaikille. Virkamiesvalmistelu on jättänyt hyvin paljon toivomisen varaa.

Saimme kuitenkin tarvittavan aikalisän kokonaan kouluverkon eli peruskoulujen osalta, demareille tärkeitä asioita kirjattua, estettyä toistaiseksi tuon meille tärkeän Kauklahden lukion siirron (tuodaan vaihtoehdot ja kustannuslaskelmat 6.3 -kokoukseen) Keraan ja kirjauksen Matinkylän lukion rakentamisesta/Meri-Matista (vaikkakin epävarmaa ja ajoitus 2022) sekä todella tarvittavan aikalisän, jotta eri ryhmien puheenjohtajat voivat neuvottelutoimikunnassa neuvotella investointiohjelman mahdollisesta ja mielestäni täysin välttämättömästä avaamisesta.

Olimme ainoita, jotka nostimme vahvasti myös erityisen tuen ja erityisopetuksen kokonaisuuden esille; vihreät hieman. Kokoomuksessa, julkisessa tiedotteessakaan, ei sanaakaan tästä, ikävä kyllä. Kirjaukset ovat järjestelmässä niin Pakankylän ja Nuuksion säilyttämisen puolesta (Pakankylän haluavat kaikki puolueet säilyttää), Hösmärinpuiston, Merisaappaan kuin Koulumäen koulun toiminnan säilyttämisen osalta. Lisäksi vielä kaikki ryhmät halusivat säilyttää Montessori-opetuksen myös Leppävaarassa eli ei keskittää sitä Suur-Tapiolaan, kuten virkamiehet olisivat halunneet. Tarkastamaton pöytäkirja on verkossa (yleensä) viim. perjantaina.

Jos tuntui sekavalta niin sekava ja valtava tämä prosessi on ollut ja jos en olisi ollut koulumaailmassa näiden asioiden kanssa tekemisissä niin opettajana kuin reksinä 30 vuotta, sekä jo aik. politiikassa, olisin ollut täysin hukassa. Tein kaikkeni meidän demareiden tavoitteiden eteen ja olin koht. tyytyväinen lopputulokseen tämän illan osalta. Jo viikon päivät oli ollut selvää, että koko lautakunta haluaa palauttaa ainakin kouluverkon (perusopetus) kokonaan uudelleen valmisteltavaksi. Näin myös tapahtui.

Kysykää lisää, ohessa Juntusen Seijan tiedote, joka ei avaa kylläkään riittävästi Kaitaan lukion ja meille tärkeän Meri-Matin kokonaisuutta.

http://www.espoo.fi/…/Opetus_ja_varhaiskasvatuslautakunnan_…

Mika-Erik Walls
m-e.walls@hotmail.fi
p.0400 511 417

Koululaiset eivät ole paketteja, joita siirrellään varastosta toiseen

Tämän viikon keskiviikkona suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee poikkeuksellisen tärkeää asiaa: koulujen ja lukioiden tilaratkaisuja lähivuosien ajaksi. Asiaa valmisteleville virkamiehille on annettu viheliäiset reunaehdot. Kaikille oppilaille on järjestettävä terveelliset tilat, mutta ratkaisu ei saa ylittää alimitoitettua investointikattoa. Keinoja on siksi vähän: pakata terveet tilat oppilaita täyteen ja lähettää loput alunperin muihin tarkoituksiin rakennettuihin, vapaana oleviin vuokratiloihin.

Virkamiehet ovat tehneet työtä käskettyä ja myös siistineet eräin osin alkuperäistä, jopa raivoa herättänyttä esitystään.

Päätettävänä on nyt esitys, joka johtaa pienten kyläkoulujen – mm. Nuuksion ja Pakankylän – sekä hyvin toimineiden erityiskoulujen lakkauttamiseen. Esityksen mukaan nyt yhdistettäisiin aiemmin itsenäisiä, laadukkaasti toimineita ala- ja yläkouluja. Toimintaa sijoitettaisiin vuosikymmeniksi kalliisiin vuokratiloihin. Ja silti suuri osa kouluista jäisi odottamaan välttämättömiä korjauksia. Tyyppikouluilla on tärkeä rooli nopeasti rakennettavina väistötiloina. Niistä kuitenkin puuttuu tärkeitä ainetiloja, mm. liikuntasali.

Espoon demarit haluavat kehittää espoolaista koululaitosta niin, että kaikissa Espoon osissa lapsilla on oikeus omaan lähikouluun, joka on kohtuullisen ja turvallisen matkan päässä. Haluamme pitää kiinni valtuuston hyväksymästä Espoon tarinasta, jonka mukaan jokaisella viidellä kaupunkikeskuksella on oma lukionsa. Seisomme vaaliohjelmamme takana: Matinkylä tarvitsee Merimatin lukion. Puolustamme kaikkein heikoimmin eväitä elämäänsä saaneiden oikeutta saada kaikki tarvitsemansa tuki oppimiseen ja kasvuun. Nyt näin ei ole. Erityiskouluilla, jotka ovat erityisopetuksen osaamiskeskittymiä, on tässä tärkeä rooli. Tuemme lukioiden ja yliopiston yhteistyötä. Kaikkiin lukioihin on päästävä julkisilla välineillä kaikkialta Espoosta.

Teemme työtä sen eteen, että epärealistisesti asetettu investointikatto avataan. Kyseenalaistamme tilojen kierrätysmallin, jossa terveissä tiloissa upeaa työtä tehneet oppilaitokset– kuten Etelä-Tapiolan lukio – pakotetaan antamaan tilansa toisille, vain siksi, ettei löydy tahtoa myöntää tosiasioita: olemme laiminlyöneet omien kiinteistöjemme vastuullisen hoidon hurahtamalla erilaisiin liikelaitosmalleihin.

Markku Sistonen
Valtuustoryhmän puheenjohtaja
046 8773884

Mika-Erik Walls
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen, varavaltuutettu
0400 511 417

Espoon kouluverkkosuunnitelma kokonaan uudelleentarkasteluun. Investointikaton on joustettava!


Espoon virkamiesten laatima koulu- ja lukioverkkosuunnitelma (suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma 2018-2027) julkistettiin 11.1.2018. Esitys on nostattanut, odotetusti, kovan myrskyn ja keskustelun lukio- ja kouluverkon alueellisen tasapainon ja eritoten koulukorjauskohteiden aikataulujen ja priorisointien osalta.

Espoon demarit ovat erityisen huolissaan Tapiolan alueen alakoulujen – Aarnivalkea ja Jousenkaari – tilanteesta. Alueella ei ole yhtään tervettä alakoulua. Tilanne on vellonut aivan liian pitkään, ja vanhempien tuska ja epätietoisuus on jatkunut vuodesta toiseen. Lasten pitkät koulumatkat jopa toiselle puolelle kaupunkia ovat kuormittaneet kohtuuttomasti lapsia ja perheitä. Näin ei saa enää jatkua. Kaikki puolueet, kokoomus mukaan lukien, lupasivat hoitaa koulut kuntoon kuntavaaleissa 2017.

Espoon demarit tulevat vaatimaan Aarnivalkean ja Jousenkaaren kouluille kestävää ja pysyvää ratkaisua esim. siirtokelpoisia tyyppikouluja. Virkamiesesityksen ajatus Aarnivalkean koulun pienten alakoululaisten siirtämisestä Otaniemeen on vastuuton. Koulumatkat olisivat erittäin turvattomia.

Myös mm. Hösmärinpuiston ja Pakankylän pienten koulujen lakkauttamisehdotukset arveluttavat Espoon demareita. Tällaisissa päätöksissä on otettava huomioon lapsivaikutusten arviointi ja turvattava erityisosaamisen (mm. erityisopettajat) säilyminen.

Lukioverkon osalta demarit pitävät esitystä alueellisesti täysin epätasapainoisena: peräti viisi Espoon yhdeksästä lukiosta sijoitettaisiin Suur-Tapiolan alueelle. Jo edellisen valtuuston hyväksymä Meri-Matin lukio ei ole poliittisista evästyksistä huolimatta mukana investointisuunnitelmassa. Demarit eivät hyväksy tätä: Meri-Matti on luvattu ja päätetty hanke ja se kuuluu tulee rakentaa voimakkaasti kasvavaan Matinkylään, etenkin, jos Olarin lukio on siirtymässä Otaniemeen. Esityksessä ei ole osoitettu Matinkylään siirrettäväksi suunnitellulle Kaitaan lukiolle mitään tilaa. Espoon alueiden tasapuolinen kehittäminen tulee ottaa huomioon joukkoliikenneratkaisuissa. Lukioihin on päästävä myös Keski- ja Pohjois-Espoosta.

Kouluverkkoon liittyvää Tietotien kiinteistön vuokrahanketta on lisäksi viety eteenpäin kulissien takana vastoin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan nimenomaista toivetta. Asia vaatii tarkempaa selvittelyä.

Kokonaisuutena virkamiesesitys vaatii mielestämme suuria muutoksia ja näkemyksemme mukaan myös mekaanisen ja lasten ja nuorten sekä heidän vanhempien ja koulun henkilöstön kannalta epäinhimillisen investointikaton avaamista.

Mika-Erik Walls
opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen
kaupunginvaltuuston varajäsen

Martti Hellström
opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen
kaupunginvaltuuston jäsen

Espoonlahtelaiset eivät halua asua rakennustyömaalla

Espoonlahden Demarit: Espoonlahtelaiset eivät halua asua rakennustyömaalla.

Espoon voimakas väestönkasvu heijastuu Espoonlahdessa noin 7000 asukaan lisäykseen seuraavan kymmenen vuoden aikana.  Lisäksi metron käyttöönotto 2022 lisää rakentamista Espoonlahdessa  ja sen ympäristössä paljon.

Espoonlahden Demarit vaativat, että rakentamista tulee koordinoida kaupunginosan sisällä siten, että asukkaat eivät joudu asumaan seuraavaa kymmentä, kahtakymmentä vuotta ’rakennustyömaalla’.

Metron käyttöönotto 2020-luvun alussa tuo odotetun raideliikenteen kaupunginosaan. Kaupungin tulee panostaa metroyhtiön omistajaohjaukseen siten, että toteutus ei myöhästy tällä hetkellä ilmoitetusta aikataulusta.
Espoonlahden Demarit ovat tyytyväisiä nykyisen kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajan Maria Guzeninan määrätietoisesta ja asiantuntevasta otteesta asian hoitamisessa.

Kysymykset ja lisätiedustelut:
Jukka Vilske, p. 040 5006886 tai sähköisesti jvilske@kolumbus.fi
Espoonlahden Demarit – puheenjohtaja 2017
Espoon Demarit – puheenjohtaja 2018

Espoon sote- lausunto on kriittinen, ja hyvä niin!

 

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi tänään Espoon kaupungin lausunnon luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi. Lausunto on hyvin kriittinen.

Espoon demarit ovat siihen tyytyväisiä mm. seuraavista syistä:
 
Espoo on erityisen huolissaan asukas- ja asiakaslähtöisyyden unohtumisesta, sillä muutosta valmistelevat maakunnat ovat varsin kaukana tästä.  Ei ole kenenkään etu, jos Uudenmaan kokoisen alueen palvelut sysätään hallinnolliseen ja taloudelliseen kaaokseen. Jos nykyistä, toimivaa ja jatkuvasti kehittyvää palvelua ryhdytään sote-uudistuksen nimissä jakamaan uusiin organisaatiolaatikoihin, vie vuosia ennen kuin asukkaiden palvelut palautuvat edes nykyiselle tasolle. Asukkaat jäävät taka-alalle, kun fokus pyrkii kerta toisensa jälkeen siirtymään hallintohimmeleihin ja massiivisiin organisaatiojärjestelyihin.
Erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille järjestelmä saattaa osoittautua huomattavan monimutkaiseksi.
 
Lausunnossa Espoo pohtii, onko koko uudistus tarpeen Espoon kaltaisille suurille kaupungeille. Leppävaarassa, joka on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta, oli vuodenvaihteessa 2016/ 2017 67 800 asukasta– siis enemmän kuin pienimmässä maakunnassa. Suomen suurin sote-uudistus on itse asiassa jo tehty ilman hallintohimmeleitä Espoossa. Keväällä 2017 avattu uusi Espoon sairaala on hyvien yhteistyökumppaneiden ja innovatiivisten toimintamallien summa. 
 
Kansainvälisten selvitysten mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat Suomessa hyvin ja kustannustaso on kohtuullinen.  Sote-organisaatioita on suurissa kaupungeissa viime vuosina kehitetty siten, että toiminta on kustannustehokasta ja laadukasta ja kestää myös kansainvälisen vertailun. 
 
Kertarysäyksellä  toteutettu sote-revoluutio ei tee palveluista yhdenvertaisia, pienennä terveyseroja eikä hillitse kustannuksia. Valtiontalouden tarkastusvirasto pitää epärealistisena sitä, että kustannusten kasvua pystyttäisiin hillitsemistä peräti 3 miljardilla eurolla. Hallituksen esityksen mukainen sote- ja maakuntamuutos aiheuttaa valtavat ICT-muutokset, joiden toteuttamisesta koituu lisäkustannuksia..
 
 
Markku Sistonen
Valtuustoryhmän pj.
046 877 3884